9.3.2012 julkaissut vahvin-yde
Olen jo käsitellyt tämän aiheen, se lukeutui ensimmäisiin blogauksiini. Kyseessä on yksi keskeisimmistä asioista mitä tulee fiktiosta nauttimiseen, joten asiaa on hyvä selventää lisää. Monella näyttää menneen tämä ilmiö vähän ohi. » Lue loppuun
8.3.2012 julkaissut vahvin-yde
Ennen käytin termiä hikkypsykologia, mutta siirryn nyt käyttämään termiä otakupsykologia. Hikikomori termiin liittyy se ongelma, että henkilö ei välttämättä katso animea. Lisäksi Jari Lehtinen määritteli otakun tarkoittamaan nykyaikaista animen katsojaa, joka siis viettää enemmän tai vähemmän hikikomori life styleä 2D maailmaan syventyneenä. » Lue loppuun
26.2.2012 julkaissut vahvin-yde
Fanikunnan karkea määritys on ryhmä ihmisiä, jotka harrastavat eli fanittavat jotain. Fanikuntia on erilaisia. Toiset fanikunnat kokevat vastoinkäymiset kovempina kuin toiset. Mitään tarkkaa määritystä ei taida olla, kuka kuuluu fanikuntaan ja kuka ei. Wikipedia väittää, että keskinäistä sympatiaa pitäisi olla ja jonkun sortin yhteisöllisyyttä. Lisäksi fanikunnat jakautuvat aina pienemmiksi kokonaisuuksiksi. » Lue loppuun
9.2.2012 julkaissut vahvin-yde
Tämä luku on kirjoitettu 1981 eli 10 vuotta myöhemmin kuin kirjan muu teksti eli Doi ihmettelee, että mitähän helvettiä tulin kirjoitelleeksi ja ajattelin tuohon aikaan. Hän lähinnä vastaa saatuun kritiikkiin. Onko amae tunne, vietti vai vaisto? Doin mukaan amae on ensisijaisesti tunne, joka vaikuttaa vietin luonteeseen ja jonka pohjalla on jotain vaistomaista. ”In its most characteristic form, amae represents an attempt to draw close to the other person” » Lue loppuun
8.2.2012 julkaissut vahvin-yde
Kun puhutaan modernista yhteiskunnasta, on syytä haukkua nuoret heti alkuunsa. Nuorten kapina on käsitelty teema sekä kirjallisuudessa että psykoanalyysissä. » Lue loppuun
7.2.2012 julkaissut vahvin-yde
Doi käsittelee Moritan shinkeishitsu teoriaa. Shinkeishitsussa ei ole mitään jännää, se on lähinnä hypokondria. Hypokondriahan on tämä hermostuneiden ihmisten vakavan sairauden pelko. Ei pidä sotkea somatisointiin eli luulosairaisiin. Jännää on lähinnä että Doi perustelee, että kuinka tämäkin ilmiö johtuu toteutumattomasta ameasta tai siitä kuinka ihminen ei pysty ilmaisemaan amaea vaikka haluaisi. Vielä jännempää on, että nämä yhdistettynä vastaavat hyvinkin paljon sitä käsitystä, jonka olen saanut esimerkiksi Juhani Mattilan kirjoista. Kyseessähän pitäisi olla uniikkijapanilainen homma, jota esiintyy jossain määrin Lännessä. » Lue loppuun
5.2.2012 julkaissut vahvin-yde
Tämän luvun alku on lingvistiikkaa eikä siitä ole hirveästi kirjoittamista ainakaan sillä tavalla, että se kiinnostaisi muita kuin asiaan perehtyneitä. Seuraava kappale käsittelee amaen psykologisia ominaisuuksia, mikä sekään ei ole kovin antoisaa luettavaa jos perehtyneisyys psykoanalyysin narsismiteorioihin puuttuu. » Lue loppuun
4.2.2012 julkaissut vahvin-yde
Doi muistuttaa, että amae on uniikki japanilainen termi, mutta ilmiö on olemassa kaikkialla. Tämä luku käsittelee aika tavalla kielitiedettä, mutta ihan mielenkiintoista tämäkin. Luvussa perustellaan lähinnä miten amae toimii kaikkien tunnesanojen pohjalla ja miten se liittyy näihin. Eri kielten sanat ovat todella mielenkiintoisia. Meitä suomalaisia koskettaa varmaan eniten se, että suomen kielessä ei ole verbille suoraa futuurimuotoa. » Lue loppuun
3.2.2012 julkaissut vahvin-yde
Kirja alkaa kun Doi kertoo kulttuurishokistaan kun hän asui jenkeissä, sillä nämä tapahtumat auttoivat häntä tajuamaan japanilaisuutta paremmin. Doi jäi nälkäiseksi ilman ruokaa kun hän ei hämmentyneenä tajunnut vastata kysymykseen myöntävästi jenkin ruokailuehdotukseen. Japanilaiset eivät juuri koskaan kysy vieraalta ilman alkuseremonioita ovatko nämä nälkäisiä. » Lue loppuun
2.2.2012 julkaissut vahvin-yde
Lupasin aikaisemmin, että luen otsikossa mainitun teoksen eli japanilaisen psykoanalyytikon kirjoittaman kirjan. Kunpa en olisi. Kirja sai minut tajuamaan useita virheitä ajattelussani. Tai ei välttämättä virheitä, jos kyseessä olisi suomalainen kulttuuri. Mutta nyt on kyseessä Japanin ja animen ymmärtäminen. Sinänsä kirja ei tarjoa mitään uutta, koska yhteisö vs yksilö on tunnettu ja keskusteltu asia. Doi tarjoaa psykologiselta kannalta selityksiä asioihin kun yleensä selitysten näkökulma on sosiologinen, historiallinen/evoluutio tai oma keksimä. » Lue loppuun