Takeo Doi – The anatomy of dependence 1/7 Forewords

Lupasin aikaisemmin, että luen otsikossa mainitun teoksen eli japanilaisen psykoanalyytikon kirjoittaman kirjan. Kunpa en olisi. Kirja sai minut tajuamaan useita virheitä ajattelussani. Tai ei välttämättä virheitä, jos kyseessä olisi suomalainen kulttuuri.  Mutta nyt on kyseessä Japanin ja animen ymmärtäminen. Sinänsä kirja ei tarjoa mitään uutta, koska yhteisö vs yksilö on tunnettu ja keskusteltu asia. Doi tarjoaa psykologiselta kannalta selityksiä asioihin kun yleensä selitysten näkökulma on sosiologinen, historiallinen/evoluutio tai oma keksimä. Lienen maininnut tai muulla tavoin selvää, että tykkään psykologisen näkökulman selityksistä eniten, joten tämä kirja oli erinomaista luettavaa minulle. Ilmiöt ovat siis ennestään tuttuja ja tämä kirja tarjoaa niihin erilaisen tai syvällisemmän selityksen. Auttaa ymmärtämään, mikä on oikeasti tarkoittaa ero yhteisöllisen ja yksilökulttuurin välillä ja kuinka perustavanlaatuinen tämä ero on. Tätä kautta se lisää myös ymmärrystä länsimaisesta yhteiskunnasta.

Kirjassa on 6 lukua ja ajattelin että nappaan joka luvusta tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat asiat. Muuten paketista tulisi aika massiivinen sekä minulle että lukijoille. Tämä ensimmäinen blogaus on alkusanoista, jotka on kirjoittanut jenkkikääntäjä. Hän hehkuttaa kirjaa merkittäväksi ja kehuu muutenkin teosta. Muunlainen toiminta häneltä saattaisi vaikuttaa negatiivisesti myyntilukuihin. Olen kuitenkin valmis uskomaan, että termi ”amae” on avain japanilaisten käyttäytymisen ymmärtämiseen. Takakannen hehkutus kuuluu seuraavasti:

”A leading psychiatrist offers not only the most satisfying explanation of Japanese behavior yet written, but a key to new understanding of all basic human needs”

Kirja on ilmeisesti tarkoitettu myös maallikoille, mutta tämä kirja on silti liian älykäs minulle. Japanin kieli on keskeisessä osassa. Olen tainnut valehdella etten osaa kuuriimuja, mutta itse asiassa osaan kiinan perusteet. Kielitaitoiset tietänevät kanjien merkityksen ja kuinka hankalaa niiden todellisen merkitys sisäistäminen on. Sanat kyllä selitetään hyvin, mutta japania olisi syytä osata, jos meinaa kirjasta saada kaiken irti. Kirjassa on tietysti erittäin paljon viittauksia japanilaisiin tarinoihin ja historiaan, mutta myös länsimaiset filosofit kuten Freud, Marx, Nietzche, Kant, Camus tulevat mainituksi ja heidän ajatustensa tunteminen on oletus. Kristinuskon käsittelyä on yllättävän vähän ja se on kesyä, ilmeisesti Doi haluaa välttää sitä. Tai sitten se ei ole olennaista.

Itseään älykkäämpien kirjojen lukeminen ei sinänsä ole ongelma. Minulla on ollut tämä tavoitteena jo pidemmän aikaa. Tyhmien kirjojen lukemisesta, niin kuin nämä Da Vinci koodit ja Nesbot, tulee ehkä hetkeksi hyvä olo mutta sitten jälkeenpäin kaduttaa. Mutta älykkäissä kirjoissa on se vaara, että ne voi ymmärtää väärin. Toivottavasti tulkintani tästä kirjasta eivät menisi aivan täysin päin helvettiä. Yritän käyttää suoria lainauksia. Kääntäjän näkemys amae termistä:

”The Japanese term amae refers, initially, to the feeling that all normal infants at the breast harbor toward the mother – dependence, the desire to be passively loved, the unwilligness to be separeted from the warm mother-child circle andcast into a world of objective “reality”.”

Yllä oleva ei luultavasti selittänyt kenellekään yhtään mitään, mutta toivottavasti seuraavat blogaukset sen tekevät. ”Riippuvaisuus” oli kuitenkin tärkeä kohta tuossa.

Anime on vakava asia. Kuvina käytän Touhouta, jotta näissä jutuissa jotain hyvää olisi.