Kääntämisestä
Viimevuotisen Desutalks-tapahtuman videoita on valunut internettiin ja eräs niistä oli Anime ja kääntämisen kulttuuri. Esityksen pääpaino on vastakkainasettelulla ”literaali vai liberaali”, joista esiintyjä on selkeästi liberaalin kannalla. Jos kyseisen videon katsominen on ylivoimaista, niin aiheesta pääsee kärryille vilkaisemalla alla olevaa kuvaa.
Mutta ennen kuin lähdetään tuota aihetta käsittelemään, niin esiintyjä heittää aika raflaavasti ilmoille kysymyksen, että minkä takia animea katsotaan: oppiakseen japanilaista kulttuuria, oppiakseen japanin kieltä vai sen takia, että se on hyvää viihdettä? Haettu vastaus on tässä viimeinen, koska sillä perusteellaan sitä tarvitseeko fansubbaajien selittää kulttuurisia ja kielellisiä eroja. Oikea vastaus on, että kaikkien kolmen takia. Anime on kulttuuria, ja jos tarkoituksella japanilaisia piirrettyjä katsoo, niin tulee pakosti perehtyneeksi japanilaiseen kulttuuriin. Kysymyksellä on luultavasti haettu pikemminkin sitä, katsooko joku animea sen takia että oppisi japanilaista elämää tai muuta kulttuuria kuin populaarikulttuuria. Tämäkin kysymys on outo, sillä on vaikea kuvitella tilannetta että joku katsoisi animea valmistautuakseen Japanin matkaansa sen sijaan että lukisi matkaopasta. Kielen oppimisen kysymys on myös mielenkiintoinen. Pelaako joku pelejä oppiakseen englantia? Ei, mutta siinä sivussa oppii, ja ahkerat pelaajat ovatkin englannin tunneilla vahvoilla. Itse asiassa varsin usein eri kielten opettajat kehottavat katsomaan elokuvia tai tv-sarjoja kielen opiskelun tueksi. Ja harva kaiketi animea katsoo sen takia että se on huonoa viihdettä tai asiallista tieteellistä raportointia.
Raflaavalta kuulostaa myös väite, että eri kielissä ei ole sellaisia erityisiä sanoja jota ei voida kääntää. Tämä väite on kuitenkin tosi, sillä ne voidaan varsin hyvin kääntää tekemällä enemmän tai vähemmän väkivaltaa. Näin suomalaisena on hyvä miettiä esimerkiksi saunan kääntämistä. Sauna vai steamroom? Kuten tiedämme, maailmalla on tullut tavaksi kutsua sitä saunaksi. Jos on erehtynyt itsensä korkeampaan koulutukseen sotkemaan, niin on varmaan tullut huomanneeksi että eipä niitä termejä pahemmin käännetä. Animen saralla jostain syystä japanilaisten sanojen kääntämättä jättäminen aiheuttaa joillekin suunnatonta mielipahaa.
”Hups” Kuvitetaan tämä blogaus näillä legendaarisilla subbauksilla
Tietääkseni japanilaisille kohteliaisuusmuodoille ei esimerkiksi ole käännöstä tai vastinetta englannissa tai suomessa, mutta tuotakin voi kiertää jollain luovalla tavalla niin, että puhujien tuttavallisuusaste tulee esille. Erityisistä sanoista tavanomaisin esimerkki lienee se, että kuinka eskimoilla on erittäin monta sanaa lumelle ja kaikki tarkoittavat hieman erilaista lunta. Kaikki voidaan mättää lumikäsitteen alle, mutta siinä menetetään jotain hienoa. Kannattaa lukaista Peter Höegin Lumen Taju. Kyseessä on tästä huolimatta helppolukuinen dekkari, mutta kirjan päähenkilö on grönlantilainen lumitutkija, ja tarinan kuluessa hän selittää miten eri lumet muodostuvat ja mikä on niiden rakenne. Mutta tuo kirja on kirjoitettu taviksille eikä suinkaan grönlantilaisille, joten lumen eroja on luontevaa selittää. Anime on tehty japanilaisille eli siinä ei pahemmin mitään selitellä, jolloin pallo lankeaa fansubbaajille, että haluavatko he avata nämä hienot erikoisuudet.
Kohdeyleisö tulee ottaa huomioon. Luennossa käytetään esimerkkinä Harry Potteria ja sen hyvin liberaalia käännöstä. Harry Potterin kohderyhmä on lapset ja nuoret, jolloin helppolukuisuus on vaatimus. Jos kohderyhmä olisi aikuiset, niin nimiä ei välttämättä käännettäisi suomeksi vaan niihin sisältyvien vitsien tajuaminen jäisi lukijan sivistyksen varaan. Mikä on fansubbaamisen kohderyhmä? Se poikkeaa hyvin paljon kaupallisten tahojen kohderyhmistä. Kaupalliset tahot eivät oikeastaan edes subbaa vaan dubbaavat, koska kohderyhmä, tavikset, vaativat erittäin liberaalia ja helposti ymmärrettävää materiaalia. Jopa niin helppotajuista että häiritsevät elementit kuten onigirit pitää muuttaa voileiviksi.
Yleissivistyksen raja on häilyvä. Mikä on sellainen asia, että se pitää yksinkertaisesti tietää? Esimerkiksi voidaanko Venäjän kohdalla olettaa, että kaikki tietävät mikä on kulakki tai gulag? Mitä taviksen pitää tietää Japanin kulttuurista? Varmaan nyt ainakin samurain, ettei sitä käydä kääntämään miekkamieheksi tai ritariksi. Ninjan ja geishan voinee myös jättää kääntämättä. Mitä animeharrastajan pitää tietää Japanin kulttuurista? Aika heikosti menee jos ei tiedä mitä nakama, ittekimasu tai tadaima tarkoittavat. Itseä kismittää myös tilanteet jossa koiran, apinan ja fasaanin näkyminen aiheuttaa sen että pitää isolla laittaa ”TÄMÄ ON VIITTAUS MOMOTAROON”, sillä kyseessä on Punahilkkaan verrattavissa oleva kertomus, joka siis pitäisi tietää.
Onko fansubien tarkoitus selittää mitä sarjassa tapahtuu?
Kaupallisten tahojen kääntäjät saavat leivän pöytäänsä hommastaan, joten heiltä voi odottaa vaivannäköä kääntämisessä. Jos olisin fansubbaaja, niin jättäisin nimisuffiksit kääntämättä ihan vain laiskuuttani. Jos sarjassa tapahtuu henkilöiden suhteen lähentymistä ja suffiksi muuttuu -san -> -chan, niin tämä pitäisi jotenkin pystyä ilmaisemaan. Ilmeisesti lempinimen käyttö kuvastaisi tätä länsimaisessa kulttuurissa. Länsimaisen lempinimen keksiminen animehahmolle vaatii kuitenkin luovuutta ja vaivannäköä, jota laiskana ihmisenä kannattaa vältellä. Samasta syystä jättäisin sanontoja kääntämättä.
Suurempi syy on tietysti se, että jos näet vaivaa ladataksesi laittomia animejaksoja, niin varmaan jaksat uhrata vartin perehtyäksesi siihen mitä eroa on san-, chan-, kun- ja sama-liitteillä ja miten niitä käytetään. Sanan tai sanonnan googlaaminen ei liene myöskään ylivoimainen vaatimus. Tällaista perehtymistä ei voida kuitenkaan vaatia sellaiselta henkilöltä joka nappaa kaupassa levyn ostoskoriinsa.
”Kulttuurierot” kannattaa poistaa etteivät ne häiritse lukijaa liikaa
Mutta ei pidä unohtaa kontekstia. Esimerkiksi benton kääntäminen lunch boxiksi/evääksi on yleensä aika yhdentekevää, koska anime on visuaalista viihdettä. Keskivertokatsoja osaa yhdistää sanan benton siihen kun henkilö lappaa rasiasta ruokaa suuhunsa ruokatunnilla. Mutta mitäs jos sarjan nimi on Bento? Tällöin luultavasti kannattaa jättää kääntämättä, koska sarjassa sillä lounaseväällä on erityinen merkitys; se kuvastaa ihmisten intohimoja ja toiveita eikä pelkästään eväslaatikkoa. Katsojaa ei pidä pitää liian tyhmänä. Esimerkiksi sen mystisen ”ittekimasu”-sanonnan merkitys avautuu normaaliälykkyydellä varustetulle henkilölle, kun tämä näkee tyyppien painelevan ovesta ulos kerta toisensa jälkeen.
Jos fansubbaajaryhmä näkee tärkeänä sen, että se valistaa katsojia herrarodun kielen ja kulttuurin erikoisuuksista, niin miten se pitäisi tehdä? 2000-luvun alkupuoliskolla fansubeissa selitysruudut laitettiin alkuun tai loppuun, loppupuolella taas yleistyi tapa mättää se kesken jaksoja TL Notena mukaan. Jälkimmäinen on aika häiritsevää jos se blokkaa ihanan animetytön naamaa, varsinkin jos asia on itsestään selvä korkean voimatason omaavalle. Edeltävässä tavassa oli ongelmana tiedostokokojen kasvaminen, mikä oli cd-levyjen ja kapeiden piuhojen aikana ongelmallista. Aika outoa että siitä tavasta on nyt luovuttu, vaikka nykyaikana olisi varaa suuriin tiedostokokoihin ja nopeaan tiedonsiirtoon. Helpoin ja kätevin tapa olisi iskeä sopivaan paikka linkki, joka ohjaisi valistussivustolle, jossa asioista kiinnostuneet voisivat kysyä lisää ja keskustella.
Nyt kaikki varmaan odottavat jotain hienoa loppupäätelmää siitä miten on käännettävä. Jälleen kerran teidän on petyttävä, sillä fansubbaajat saavat puolestani kääntää ihan miten lystäävät kunhan lauseet ovat suurin piirtein ymmärrettäviä eikä mitään kovin radikaaleja mokia ole. Suorastaan nautin perseilysubeista joissa on isketty mukaan hauskuutteluja. Tai siis, kuinka moni ei esimerkiksi pysy Girls und Panzerin tarinasta selvillä sen takia, että Commie käyttää saksankielisiä sanoja ja sanontoja välillä?
Tosi mielenkiintoinen kirjoitus ja ihan hyviä pointteja. Tästä asiasta löytyy kyllä pureskeltavaa, jos tosissaan jaksaa.
Mielestäni tekstityksien tarkoitus on yksinkertaisesti tehdä katsojalle mahdolliseksi ymmärtää mitä sarjassa tapahtuu. Tosin ei ole yksinkertaista, miten se tapahtuu, eikä voida määritellä mitään yleistä kaavaa. Kuten mainitsit tuon kuinka hahmokehitys saattaa johtaa siihen, että hahmot alkavat kutsumaan toisiaan ilman liitteitä tai eri liitteillä, tätähän ei huomaa, jos niitä liitteitä ei näy tekstityksissä. Toisaalta myöskään aloittelija ei ymmärrä koko juttua ilman TL-notea.
Esimerkiksi Joshirakussa ja Nichijoussa on älyttömästi kielikikkailua, jolloin literaali käännös olisi todella huono vaihtoehto, vaan sanoma täytyy jotenkin sovittaa käännettyyn kieleen. Yhtälailla mielestäni oli hyvä idea, että esimerkiksi Steins;Gaten kääntäjäryhmät korvasi ne 2ch-meemit länsimaalaisilla vastaavilla. Tosin siinä se vitsin sisältö ei ollut tärkeä, vaan että siinä kerrottiin tietynlainen vitsi. Uskoisin, että literaali käännös on useimmin huonompi vaihtoehto kuin liberaali käännös, koska kielet eivät ole samanlaisia ja on niin paljon asioita, joita ei voi yksinkertaisesti kääntää suoraan järkevästi kaikessa kontekstissa.
Käännöksiä tehdään eri kohdeyleisölle, kuten totesitkin ja kohdeyleisöillä on omat preferenssinsä. Toiset jättävät TL-notet suosiolla pois koska olettavat kohdeyleisön olevan perusasioista tietoisia. Toiset selvittävät yksinkertaisemmatkin asiat, koska katsoja voi yhtälailla olla täysi aloittelija. Ehkä kaikkein paras vaihtoehto olisi tehdä useat tekstitykset samaan tiedostoon, joissa toisessa olisi TL-notet ja toisessa ei, ja katsoja voisi valita kumman katsoo. Itse myös nautin perseilysubeista ja jossain tapauksessa ne saattavat olla se tärkein syy katsoa sitä sarjaa. Ymmärrän hyvin jos joku ei nauti noista Commien Girls und Panzer -subeista, mutta itse en mitään muita subeja kyseisesestä sarjasta suostu katsomaan.
P.S. Mitä olet mieltä kun One Piecen alkuaikona olevat ryhmät jätti ”Nakaman” kääntämättä koska kääntäjän mielestä kyseessä oli niin ”uniikki ja merkityksellinen” sana? Nykyiset ryhmät taitavat kääntää sen ihan suosiolla.
Steins;Gaten meemit ovat todella hyvä esimerkki, koska harva meistä f5 hakkaa kuuriimulaudoilla.Pointtina tosiaan siinä oli, että Kurisu viettää aikaansa internetin pimeällä puolella, eikä se että 2ch meemit olisivat jotenkin keskeisiä tarinan kannalta.
Nakamasta olisi pitänyt kirjottaa, sillä nakama ei rajoitu vain One Pieceen vaan se on kaikissa shounenmätöissä. One Piecessä ne taitaa kääntää sen crew mates? Muissa shouneneissa se on ”friends” tai vastaavaa. Nakama on käsite, johon liitty esimerkiksi se että niiden satuttamista ei voida antaa anteeksi. Nakamat on osa taistelutiimiä ja heillä on yhteinen tavoite. Se on siis todella paljon läheisempi termi kuin ystävä. Tomodachit ovat erikseen, mutta mites tämän sitten käännät? Suomessa kai joku ystävä-kaveri jako toimisi. Toisaalta nakaman parempi suomennos olisi ystävän sijasta ehkä toveri tai kumppani. En muista mikä subiryhmä se oli, mutta he kyllä perustelivat sitä varsin laajasti ja oikein, oliko peräti jotain kanjianalyysiäkin mukana. Eli siis ihan perusteltu ratkaisu, mutta melkoinen ulinahan siitä tuli. Kääntämättä jättäminen tuo kuitenkin hyvin esille japanin yhteisökulttuurin merkitystä, nakamat ovat sillä sisimmällä kehällä. Nakamaporukkaa voisikin kuvata perheeksi, ja näinhän se usein on kun henkilöiden sukulaiset ovat kuolleet.
Nakama kääntyy kuitenkin vielä hyvin nätisti, mutta itse aloin tämän kirjoittamisen jälkeen miettimään senpai-termiä. Sille ei kovin nättiä käännöstä löydy ja se on Japanin erikoisuus kun heillä senpai-kouhai mentorisysteemi. Senpai voisi oli hyvä esimerkki sellaisesta, jota ei kannattaisi kääntää vaan olettaa että se on yleistietoa.
4 vuotta animea katsonut, en tiedä nakamaa ja Monotarua. Olen sitten vissiin huono harrastaja?
Riippuu tietysti sarjoista mitä katsot, sillä esim. nakama on shounenseikkailugenrelle ominainen. Monotarouta vilkkuu vähän missään sattuu, yleensä komedian puolella. Se pitäisi tietää kun kyseessä on hyvin perinteinen japanilainen lastensatu, vertaa esim. punahilkkaan tai prinsessa ruususeen.
Minäkään en ole kuullut Monotarousta kertaakaan vaikka olen animea harrastanut jo lähes 13-vuotta. Oletan sen sijaan että tässä ajettiin takaa Momotarouta? Oikeasti, japanilaisesta mytologiasta oppii kaiken katsomalla Urusei Yatsuraa. Minen ole koskaan lukenut netistä pätkääkään tekstiä kappoista, oneista tai mistään muustakaan, mutta kiitos UY:n tiedän kaiken tarpeellisen. Enkä nyt tiedä onko sen tunteminen niinkään tarpeen ainakaan enää tätä nykyä, kun 90% animekomediasta on joko referenssejä muihin saman median tuotteisiin, tai sitten sitä että HUUDETAAN TOSI KOVA japuhutaantosinopeasti.
Opiskelin itse aikoinaan kääntämistä vuoden verran Tampereella ennen kuin tulin siihen lopputulokseen ettei ala ole minua varten, ja luovutin (mikä ei välttämättä ollut huono idea kun katsoo miten Broadcast Text International kohtelee AV-kääntäjiään nykyään). Minulle translator’s notet yms. ohjelman aikana esiintyvät tekstinpätkät ovat yksinkertaisesti huonoa kääntämistä. Jos kääntäjä osaa hommansa niin semmoisia ei tarvita, vaan se viesti pystytään kyllä esittämään ymmärrettävästi muillakin tavoilla. Senpai on mahdollista kääntää suomeksi semmoiseen muotoon että sen merkityksen ymmärtää, kääntämättä jättäminen tekstissä olisi lähinnä vain laiskuutta ja ammattinimikkeen häpäisyä (olettaen toki että muut nimisuffiksit on myös jätetty kääntämättä). Fanisubit on sitten asia vähän erikseen, niitä kun nimenomaan kääntävät fanit eikä ammattikääntäjät. En ole koskaan jaksanut itse hermostua trollisubeista tai lokalisoinnista, varsinkin kun toisenlainen käännös on aina saatavilla joko toisen ryhmän subbauksina, tai nykyään ammattikääntäjien kääntämänä jonkun saitin striimaamana. Jos mitään vaihtoehtoa ei olisi, ja käännökset olisi epätarkkoja ja virheellisiä, niin sitten voisi kyllä harmittaa (ja itse asiassa tämä oli tilanne aikanaan kun Funimation lisensoi alkuperäisen FMA:n sen ollessa jossain jakson 40 tienoilla). Yleensä kuitenkin ilmaisesta valittaminen on vähän kyseenalaista etiikkaa ainakin fanisubbien suhteen. Kääntäkööt miten itse haluavat, huvikseenhan ne niitä tekevät.
One Piecen suomikäännöksessä nakama on muuten käännetty muotoon ”toveri”, joka minusta on ihan asiallinen käännös.