Kesä 2017 alku

Katsomislistalla

  1. Knight’s & Magic
  2. Koi to Uso
  3. Made in Abyss
  4. Kakegurui
  5. Hajimete no Gal
  6. Youkoso Jitsuryoku Shijou Shugi no Kyoushitsu e
  7. Princess Principal
  8. Shoukoku no Altair
  9. Isekai Shokudou

Dropped

  • Fate/Apocrypha
  • Isekai wa Smartphone to Tomo ni

Mangana tuttu:

Centaur no Nayami. Oli aikoinaan mielenkiintoinen sarja, sillä se oli vakavissaan kentaurien ja muiden taruolentojen nyky-yhteiskunnassa kohtaaman rasismin kanssa ja oli samaan aikaan söpöilysarja kentauritytön päivittäisestä elämästä. Voisi melkein tämän animenkin katsoa jossain vaiheessa.

Kakegurui: uhkapelianimea pitkästä aikaa överiksi vedetyllä visuaalisuudella, koska uhkapelaajat ovat naisia. Jos uhkapelianimet eivät ole tuttuja, niin niissä pelataan muunneltuja ja mielikuvituksellisia pelejä, joissa panoksena on elämä ja kaikki huijaavat. Niin sanottua psykologista puolta riittää, kun pääosassa ei ole pelaaminen ihmesäännöillä vaan vastustajan murskaaminen juonilla. Kakegurui ei kuitenkaan mitenkään näytä erityisen erikoiselta, mieluummin näkisin Gamble Fish -animen. Kukaan tuskin on yllättänyt, että animesovitus ei yllä mangan tasolle, kun kyse on mahtavasta visuaalisesta ilmeestä, joten Kakeguruin anime on selvästi keskinkertainen, ellei jopa huono sarja, joka päätyy unohdetuksi nopeasti.

Youkoso Jitsuryoku Shijou Shugi no Kyoushitsu e on kauden lupaavin sarja. Päällisin puolin taktikointia erityiseliittikoulussa, mutta perusasiat – kuten toimivat ja pintaa syvemmälle menevät mies- ja naispäähenkilöt – ovat se, mikä oikeasti merkkaa. Voin tietysti olla ruosteessa ennustetaitojeni suhteen, mutta ensimmäiset kolme jakso ovat päässeet yllättämään. Sarjan genre-luokitus on mielenkiintoinen: se on MAL:issa comedy, school ja romance, mutta ainoastaan school on näistä nähtävissä, eikä kyseessä ole mikään tavis kouluelämä. Ranobena tämä on kai jotain edgyä voimafantasiaa, mutta ainakaan sarja ei ole lyönyt heti kaikkia kortteja pöytään. Kaikki voidaan tietysti pilata ja nähtäväksi jää, pystyykö sarja kipuamaan hyvä-kategoriaan.

Shoukoku no Altair eli Arslan Senki 2 eli seikkailuja ja sotahommia arabihengessä. Tosin tällä kertaa viitataan selkeästi Turkkiin ja ottomaaneihin ja jostain syystä vihollisena oleva Bysantti on niskan päällä, mutta veikkaan, että tässä on tulkittu historiaa suht vapaasti ja muovaillen. Arslan Senki 2 myös siitä syystä, että Arslan Senki on kaikin puolin parempi sarja, mutta kyllä tämänkin katsoo mielellään kevyenä viihteenä.

Villit historiamiksit on myös Princess Principalissa, jossa imperialistinen Englanti taistelee öö kuninkaallista Englantia vastaan, jotka ovat toisistaan erotettuna Berliinin muurilla ja kaikki tietysti toimii höyryllä tai taikakristalleilla niin kuin kaikki 1900-luvun alkupuoliskon Euroopassa. Mutta söpöt tytöt vakoojahommissa ja muissa juonitteluissa on juuri sitä sisältöä mitä minä haluan, joten prinsessat ovat vahvasti tällä kaudella mukana.

Fate/Apocrypha – voi juku lisää Fatea, mutta ei ole mitään hajua miten tämä liittyy mihinkään enkä jaksa massiivisia wikejä alkaa lukemaan. Ilmeisesti jonkun sortin Fate-äpärälapsi, koska se  sarja on ruma ja typerä, ja kaikki on vähän huonosti. Mikään ei ollut kiinnostavaa ja hahmojen huonous löi itsensä nelosjaksossa niin vahvasti läpi että pakko dropata. Harmi, koska muinaisia sankareita ja graalisotaa katselisi mielellään, mutta rajansa kaikella.

Made in Abyss on kauden erikoisin yritelmä ja havaintojeni mukaan myös puhutuin. Chibilolit seikkailemassa ghiblimäisessä maailmassa. Hahmoissa ei ole hurraamista, mutta maailma viehättää ja mysteeri on selvitettävänä, joten sarjassa on hyvää imua.

Hajimete no Gal on kökkö sarja, mutta parempaakaan romanttista komediaa ei ole tarjolla tällä kaudella. Galit/gyarut ovat kuitenkin kivoja, niin kyllähän tätä katsoo. Fiksumpaa olisi kaivella tai katsoa uusiksi joku vanha sarja, joka tarjoaisi suurempia tunteita ja parempia nauruja, koska Hajimete no Gal ei näillä näkymin tule yltämään edes kovin keskinkertaiseksi sarjaksi.

Koi to Uso on kauden shoujo-romanssi, mutta jostain syystä ilmestynyt shounen-lehdessä vaikka yleinen habitus ja isot silmät ovat niin shoujoa kun voi olla, ja viimeistään kun homopoikia isketään tiskiin niin tämä on taatusti tyttöjen sarja. Ei vaikuta erityisen hyvältä ja vaikka suuria tunteita on tarjolla, niin ei tämä mikään Kuzu no Honkai ole. Shoujoromansseissa rima on todella korkealla.

Tällä kaudella on kolme isekai-sarjaa tarjolla. Knight’s & Magic on isekai-sarjan malliesimerkki. Tyyppi kuolee ja uudelleensyntyy toisessa maailmassa. Toisessa maailmassa hän on täysin ylivoimainen, koska oli ohjelmoija ja mechaotaku entisessä elämässä, ja tällä kertaa fantasiamaailma on mechapainoitteinen perustaikuuden ja demonien lisäksi. Entisellä elämällä ei ole mitään väliä, se tarjoaa vain kätevän selityksen hahmon ylivertaisuudelle, ja tietysti sillä kalastellaan myös sitä kuuluisaa samaistumista. Jos isekai-osuuden poistaisi, sarja ei menettäisi yhtään mitään, paitsi että pitäisi keksi joku muu selitys hahmon ylisuurille voimatasoille. Sarjassa on suomiviittauksia, jolloin on kansallisvelvollisuus katsoa ainakin kaksi ensimmäistä jaksoa.

Isekai wa Smartphone to Tomo ni on myös isekai-sarjan malliesimerkki. Niin kuin nimikin kertoo, päähenkilö päätyy toiseen maailmaan kännykkä mukaan. Ja tietysti sivussa hän osaa jokaisen magian ja muitakin erityiskykyjä eli on täysin ylivoimainen. Kännykällä ei ole siis mitään väliä, kunhan piti keksi jotain erikoista millä erottua muista. Sarjassa on haaremin koko jo kolmessa jaksossa 2, mutta tytöt ovat paskoja. Taistelut ovat umpisurkeita eikä veri lennä. Tämä on juuri sitä laiskaa isekai-kuraa, jota kaikki vihaavat ja näkivät tulevan; kunhan ratsastetaan suositun aallon harjalla vaikka mitä paskaa tarjoten.

Isekai Shokudou ei oikeastaan ole isekai-sarja muuten kuin otsikossa. Kukaan ei kerää haaremia fantasiamaailman erirotuisista tytöistä ja myhäile ylivertaisuudessaan, vaan kyseessä on enemmänkin Bartender-tyylinen sarja, jossa erilaisia ihmiskohtaloita käydään ravintolan tiskillä läpi. Drinkkien ja salarymanien sijaan pohditaan isekai-ihmisten kohtaloita, jotka kytkeytyvät ruokiin. Hyvä sarja siis kaikin puolin.