Welcome to NHK – Yamazaki
Yamazaki kuvataan, tai ainakin hänestä on vallalla yleinen käsitys, että hän on koulukiusattu luuseriotakunörtti, perusnyymi. Huone on vuorattu otakukrääsällä ja asenne on 3DPD. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että Yamazaki on hyvin etuoikeutettu henkilö. Kyseessä on myös varsin ristiriitainen hahmo, joka puhuu vastakkaisia vähän joka välissä. Tämä on tietysti tarkoituksellista, sillä kuten todettua, Welcome to NHK on kuvaus Japanin hukassa olevista nuorista aikuisista.
Yamazaki on maanviljelijäsuvun vanhin poika. Tämä tarkoittaa, että hän tulee perimään ja jatkamaan maatilaa. Maatalous on Japanissa erittäin kannattavaa ja alueet, joissa maanviljelyä harrastetaan, ovat Japanin vaurainta seutua. Japani ei ole poikkeus siinä, että maat haluavat suosia kotimaista tuotantoa ja olla mahdollisimman omavaraisia. Japani on kuitenkin väkiluvultaan runsas pieni saarivaltio, jonka naapurissa on useita halvan työvoiman maita, mikä asettaa haasteita omavaraisuudelle. Tämän takia maataloustuet ovat runsaita, koska omasta tuotannosta halutaan pitää kiinni. Yamazakin kohtalo ei siis suinkaan ole joutua miksikään maaorjaksi raatamaan vaan hyvinkin mukavaa ja turvattua elämää arvostettuna henkilönä. Varsinkin animessa tulee hyvin ilmi kuinka ahdistava tämä ajatus Yamazakille on kun hänen koko elämänsä on suunniteltu valmiiksi.
On syytä tajuta vanhimman pojan asema yhteisökulttuureissa. Tästä erinomaisesta blogista löytyy hyvä kuvaus esikoispojan asemasta. Lainaan muutaman kohdan:
Osa japanilaisista naisista tahtoo puolisokseen vain perheen vanhimman pojan. Yhtenä syynä tietysti on asema; erityisesti rikkaan perheen tytär valitsee mielellään mieheksi rikkaan perheen esikoispojan. Asema ja elintaso on näin turvattu.
Esikoislapseen liitetään myös joitakin hyveitä – kunhan kyseessä ei ole ainoa lapsi. Hän on yleensä saanut nuorempia sisaruksiaan ankaramman kasvatuksen (pätee muuten hyvin suomessakin!). Ankaramman kasvatuksen tuloksena esikoislapsi ei ole tottunut saamaan kaikkea valmiina ja on joutunut huomaamaan kuinka nuoremmat sisarukset saavat kaiken helpommalla
Yamazakilla siis on pullat erinomaisen hyvin uunissa. Hän ei ole edes esikoislapsi, sillä hänellä on isosisko. Tilanne olisi täysin toinen, jos hän olisi perheen toinen poika. Silloin hänen täytyisi menestyä otakukoulussaan ja pelien tekemisessä. Nyt hänen kohdallaan kyseessä irrottelu Tokiossa ennen kaavamaisempaan elämään siirtymistä. Ja tämähän irrottelu menee hauskasti kun naapurista löytyy hyvä kaveri Satou, jonka kanssa on mukava vetää huumeita, ryypätä, käydä meidokahviloissa, pelata netissä, vaihtaa pornoa ja väsätä sitä peliä.
Koulukiusaukseen annetaan se syy, että Yamazaki on erittäin hyvännäköinen. Ranobessa mainitaan, että isosiskon kaverit ovat meinanneet raiskata hänet. Mangassa Yamazaki toimii menestyksellä hostina eli mieshuorana. Animessa tytöt kehuvat Yamazakin ulkonäköä, mutta pahoittelevat hänen luonnettaan. Animessa ja varsinkin mangassa Yamazakilla on vipinää Nanakon kanssa. Ranobessa kyseessä on vain sivulauseessa mainittu nimi. Animessa Yamazaki torppaa itse suhteen ja mangassa Nanako paljastuu lesboksi, mutta Yamazakille kuitenkin heruu tuolta koulun kauneimmalta tytöltä.
Yamazaki ja moe. Kuten mainitsin aikaisemmassa blogauksessa ja luennolla sarjan esittämä moekäsitys on mielenkiintoinen. Yamazakin mukaan kolme päämoepiirrettä ovat lapsuudenystävä, meido ja robotti. Muut piirteitä sarjassa luetellaan, mutta niille ei esitetä perusteluita. Mainitut kolme piirrettä Yamazaki kuitenkin perustelee. Lapsuudenystävä ei petä päähenkilöä, meido tottelee herraansa ja robotti ei pysty vastustamaan ihmisiä. Tämä kontrollin tarve kertoo suuresta vallanhalusta ja sitä kautta myös epävarmuudesta. Naishahmo ei kerta kaikkiaan voi vastustaa päähenkilön tahtoa. Näillä moe-elementeillä on kuitenkin hyvin vähän tekemistä oikean, vai olisiko termi klassinen parempi, eli sentou bishoujo hahmon kanssa. Kyseiset hahmot eivät päähenkilöä tottele. Tärkeitä moe-elementtejä ovat että tyttö taistelee ja on viaton. Ks. blogaukset. Moehan on erittäin kiehtova ja syvällinen aihe. Welcome to NHK antaa siitä erittäin väärää kuvaa katsojalle, joka ei tajua kuinka maagista hiekka on moen syövereissä.
Miksi Yamazaki nostaa juuri nämä moe-elementit esille? Miksi joku tykkää vammamoesta? Miksi tsundere? Nämä kysymykset ovat vaikeita. Joku voi tykätä tsunderestä sen takia, että tuntee samankaltaisuutta tai sitten sen takia, että tsunderen vastakohtaisuus täydentää hyvin häntä. Tai se voi olla joku aivan muukin seikka. Yleisellä tasolla arvailu on vaikeaa. Yamazakin hahmon kautta voidaan kyllä arvailla miksi juuri hän pitää näistä elementeistä.
Animessa näytetään useasti kohtaus Yamazakin lapsuudesta, jossa hän ehdottaa tytölle, että mentäisiinkö katsomaan yhdessä kesäfestivaalien ilotulitusta. Tyttö valehtelee hänelle, ettei pääse tapahtumaan, mutta ilmestyykin toisen pojan kanssa sinne. Samankaltaista petytyksi tulemista tulee myös Nanakon osalta, jolle Yamazaki ehdottaa treffejä, mutta joista Nanako kieltäytyy koska hän seurustelee jo ennestään. Tämän jälkeen Yamazaki sanoo, että kyseessä oli vitsi. Kyseessä on ryyppäystilanne Satoun kanssa, joten kohtauksesta on hankala ottaa selkoa. Samassa tilaisuudessa Yamazaki haukkuu naisia hirviöiksi, ei-ihmisiksi ja avautuu huonoista kokemuksistaan. Tässä voisi päätellä, että Yamazakin naisasiat ovat menneen ns. päin helvettiä ja nyt hän hakee lohtua hahmoista, jotka voivat käyttäytyä vain sillä tavalla kuin hän haluaa.
Mutta eihän se näin yksinkertaisesti mene. Yamazaki kun jatkaa 2D hahmojen ylistyksellä alla olevasti:
In order to express innocence, purity, and femininity, there’s no personification more appropriate than a little girl, is there? We’re relaxed by the symbol of the little girl. And when they’re 2D characters, they have no chance of dealing any blows to our fragile emotional state. On top of that, the motif becomes that of the weakest character possible in social, physical, and emotional senses—the little girl. Because of that double safety lock, we are protected from being hurt, and we can escape the fear of being rejected. That is to say, this is the true meaning of moe: ideal, young, innocent femininity.
Tässä kuvaillaan bishoujo hahmoa. Sentou osuus on jäänyt pois. Sentou bishoujot eivät ole heikkoja hahmoja, päinvastoin. Lisäksi kawaii osuus puuttuu. (Söpöys on nähdäkseni tärkein elementti moessa, niin kuin se on koko Japanin yhteiskunnassa, jos käytämme termiä Doin termiä amae, mutta keskitytään nyt NHK teokseen) Kyseessä on jälleen Yamazakista itsestään. Sen lisäksi että hänellä on turvatekijä siinä että naishahmo on meido tai robotti, hahmo on myös niin heikko, ettei se pysty satuttamaan Yamazakia. Ja tässä hän sanoo suoraan, että pelkää hylkäystä yli kaiken. Hänelle 2D hahmot toimivat siis hyvänä pakopaikkana. En tiedä lyökö Yamazaki nyrkin sisään näytöstä kun erogessa tulee bad end.
Yamazakin naisviha voi olla myös aivan yksinkertaisesti vain osa hänen kapinaansa suvunjatkamista vastaan eikä niinkään pettymyksistä johtuvaa. Samaan tapaan hän vastustaa sosiaalista statusta ja kaavamaista elämää, mutta lopussa hän soittaa Satoulle ja kertoo kuinka siistiä on kun on sosiaalista statusta, kaikki naapurit ottivat avosylin vastaan, vaimo löytyi saman tien ja elämä on täysin reilassa ja etenee mukavasti raiteita pitkin. Ehkä takinkääntöä, mutta toisaalta olisiko Yamazaki osannut arvostaa tuota elämää ilman Tokyon seikkailuaan?
Yamazakin kapinallisuus huipentuu siihen kun hän rakentaa pommin ja hehkuttaa kuinka hän on kapinallinen. Pommihan ei kummoinen ole, mutta siinä on syvää symboliikkaa. Pommin räjäyttämisen jälkeen hän lähtee himaan.
Yamazakin kautta esitellään myös eräs vastuunvälttelyn keino ja perustelut sille miksi kärsimystä. Käsitys pohjaa Freudin lausahdukseen, että ihmisillä on rikkinäiset vietit. En ole varma onko Freud tuota sanonut. Sinänsä hänen teoriansa kyllä rikkoi antiikin ja valistuksen ihanteen järkevästä ihmisestä, mutta Freud tuskin käyttäisi sellaista ilmausta kuin rikkinäinen. Kyseessä on pikemminkin konemaiseen nykyihmiskäsitykseen, jossa ihmisiltä on ruuvit löysällä, akkuja lataillaan, ohjelmoinnissa on virheitä ja koodissa puutteita. Tämä toimii kolmantena päänäkökohtana Satoun salaliittojen ja Misakin jumalan käsityksen lisäksi
Because of our broken instincts, we are in pain. We continue in pain because our instincts have been twisted by reason. So, what are we supposed in do? Should we abandon knowledge? Throw away reason? In any event, that wouldn’t be possible. For better or worse, we ate the fruit of knowledge long, long ago. This was written in that religious pamphlet ’Awaken!’ that I got from that woman earlier.
Näillä rikkinäisillä vieteillä Yamaziki perustelee 3D vs 2D ristiriitaansa ja sitä kuinka nämä vietit pakottavat hänet naisten luokse, jotka siis pilaavat kaiken. Lopussa Yamazaki vastaa tähän omaan kysymykseensä seuraavalla kohdalla, joka toimii myös heidän tekemänsä pelin loppuratkaisuna.
You can gain victory only if you choose death for yourself because the giant, evil organization actually is made up of our entire world. Because the second you choose death, the world disappears into nothingness, the evil organization, too, disappears into nothingness. Then, peace will come to you.
Huomattavaa on kytkös uskontoon. Kristinuskohan pohjaa antiikin ihanteisiin ja nämä kaksi näyttävät itämaisen ajattelun omaaville samalta. Olen aiemminkin hehkuttanut kuinka hyviä näkemyksiä Doin ja Saiton kirjat ovat minulle tarjonneet. Mutta toisin kuin Doi ja Saito, jotka ovat alansa huippuja, niin NHK:n kirjoittaja Takimoto on tavallinen jannu, ja hän ilmaisee ajatuksensa ei-akateemisesti. Tuli pakosti mieleen, että hän samaan tapaa haparoivasti ihmettelee länsimaista ajattelua kuin itse ihmettelen itämaista ajattelua.
Seuraavana Satou.
The only winning move is not to play.