Viides Japanin matka
Japani kutsuu taas kerran, ja tällä kertaa voisin vaihtelun vuoksi kirjoittaa matkasta ennakkoon. Lähtöön on alle viikko.
Kohde oli alusta asti selvä: eteläsaari Kyuushuu. Tuo saari oli vielä kokonaan käymättä ja Finnairilta löytyy Kyuushuun pääkaupunki Fukuokaan suoria lentoja. Ajankohtakin oli suurin piirtein selvä: joko alkukeväästä, kuten viime reissulla, tai sitten syksyllä. Kesän kuumuudet on tullut nähtyä ja huonoksi havaittua. Suomen talvea olisi ollut myös hyvä lähteä karkuun, mutta työtilanne tai Finnairin tarjoukset eivät sitä sallineet. Sillä Finnairin kampanjahinnat ne viime kädessä päättävät ajankohdan, koska siinä on helppo paikka säästää pari sataa euroa. Tällä kertaa tammikuun matkamessutarjoukset olivat surkeita, mutta heti niiden jälkeen tuli uudet kampanjat ja Fukuokan lentoliput tarttuivat hintaan 595€ mukaan. Ajankohdaksi valikoitui 9 kuukauden päästä siintävä lokakuu, koska keväälle ei ollut tarjouksia tai sopivia päiviä. Lähtö torstaina, 2 viikkoa lomaa ja paluu sunnuntaina, eli 17 päivän reissu.
Oli siis erittäin runsaasti aikaa suunnitella reissun yksityiskohtia: googlailla Fukuokan parhaita mestoja, etsiä tapahtumia yms. Pari ennakkorastia oli jäänyt hampaankoloon aikaisemmilta reissuilta: aidon onsen-kylän kokeminen, sillä Hakodaten onsen-alue oli lähinnä isoja hotelleja, ja nyt oli hakusessa animestakin tutut pienet intiimit ryokan-alueet, joissa käppäillään ympäri pientä vuoristokylää yukatassa. Toinen mielikohde olisi ollut joku mielenkiintoinen Airbnb-kämppä, mutta Fukuokan airbnb-tarjonta ei ollut valitettavasti erityisen edullista tai huokuttelevaa. Tarjonnan olisi pitänyt toipua Japanissa viime vuonna tapahtuneista lainsäädöllisistä tiukennuksista majoituksia kohtaan, mutta ei näköjään.
Sää näyttää hyvältä. Suomessa pimenee ja kylmenee, mutta Kyuushuulla pääsee kesää jatkamaan.
Oikeastaan ensimmäinen askel oli alueen junajärjestelyiden selvittäminen, sillä auton järkkääminen vaatii vaivannäköä (kansainvälinen ajokortti, autovuokraamojen hintaoptimiointi, tietullit, vasemmanpuoleinen liikenne, pysäköinti) kun taas junailu Japanissa railpassilla on ehkä helpointa ikinä. Junilla pääsee lähes joka paikkaan, Google Maps osaa optimoida reitit ja railpassien rajoittamaton matkustusoikeus on mukavan stressitöntä. Mietimme Kyuushuun ulkopuolelle lähtemistä, koska shinkansenilla olisi päässyt helposti vaikka Hiroshimaan, tai vaikkapa viimeiselle neljästä pääsaaresta, Shikokulle. Tuntui kuitenkin, että Kyuushuussakin riittää nähtävää, jolloin lopulliseksi valinnaksi päätyi paikalliset JR Kyuushuun railpassit: 5 päivän lippu koko Kyuushuun alueelle sekä Pohjois-Kyuushuun 5 päivän lippu. Nämä olivat edulliset ja todettiin, että Kyuushuussakin riittää tarpeeksi nähtävää.
Railpassien voimassaoloaikojen ja -aluiden päättäminen meni oikeastaan käsi kädessä hotellin hintaoptimoinnin kanssa. Viikonlopuksi ei kannata tunkea ryokaniin vaan businesshotelliin, joissa lauantai on puoli ilmainen. Tällä kertaa ei sentään Golden Weekiä sattunut päällekkäin, mutta yksi kansallinen vapaapäivä kylläkin: Taiiku no Hi. Japanissakin oletettavasti hyödynnetään pitkiä viikonloppuja, jolloin päivien suunnittelu ankkuroitui sillä tavalla, että olemme ryokaneissa keskellä viikkoa eikä viikonloppuna. Muita hyväksi koettuja juttuja on, että ekat päivät kannattaa jättää aika leppoisiksi, että ehtii kalibroitumaan paikalliseen aikaan ja ympäristöön, ja loppupäähän on hyvä omistaa pari päivää laukkujen täyttämiselle.
Ensimmäinen päivä Japanissa on haastavin ja sen suunnitteluun kannattaa panostaa. Kun koneesta astuu ulos keskellä yötä Suomen aikaa, on pohjalla korkeintaan huonot unet koneessa ja pieni krapula ilmaisesta alkoholista. Suorituskyky ei ole korkealla ja kuudeksi tunniksi pitäisi keksiä tekemistä ennen kuin pääsee hotellin sänkyyn. Aikaisemmilla reissulla on ollut hyvinkin pakotettua pyörimistä kaupungilla olotilassa ”mitään ei jaksa ja mikään ei huvita”, mikä on erittäin perseestä. Viime reissulla teimme sen tempun, että otamme heti railpassit ja hyppäämme junaan. Tasaisesti kulkeva shinkansen on oikein hyvä paikka jumittaa, ja vaikka istumista tulee vielä lennon päälle, niin ekiben (eli junaeväät – joka on yksi erittäin hyvä syy matkustaa junalla) ja kalja auttavat kuitenkin jaksamaan. Ja hotellille päästyä pääsee suoraan päikkäreille tai ainakin hengähtämään jos unirytmiä koettaa korjata valvomalla vuorokauden. Tämä suunnitelma ei sitten toimi Naritassa, jossa on tunnin tai parin jonotus railpass-luukulle.
Yllä olevaa pyöriteltiin excelissä niin kauan kunnes lopputulokseksi tuli tämä:
Kagoshima toimii ensimmäisen tukikohtana, josta voi junailla lähialueille fiiliksen mukaan. Jos ei ole fiilistä niin sitten ei poistu Kagoshimasta ollenkaan. Jo pelkkä shinkansen-matka maksaa railpassin takaisin, Kagoshimassa oli erittäin halvat hotellit ja se vuori on hyvä nähtävyys. Railpassin viimeisenä voimassaolopäivänä on siirtyminen Kyuushuun toiseksi suurimpaan kaupunkiin Kumamotoon, jossa pitäisi olla ainakin hyvä linna. Yksi kokonainen päivä saa riittää Kumamotossa, jonka jälkeen toisen railpassin aktivointi ja matka jatkuu takaisin Fukuokaan. Fukuokaan siksi, että sitä kautta onnistuu helposti päiväreissu Nagasakiin, Kumamotosta oli heikot junayhteydet. Muut junailut fiilispohjalta, Ainoshiman saarella olisi kuulemma paljon kissoja. Ja taas kun railpassin käyttöpäivät loppuvat niin siirtyminen uuteen kohteeseen Yufuiniin, joka on onsen-alue. Täällä pari yötä ryokanissa, jonka jälkeen bussilla siihen todelliseen pieneen vuoristo-onsen-kylään eli Kurokawaan taas pariksi yöksi. Sitten paluu Fukuokaan jossa yksi täysi päivä omistettu shoppailulle. 18 päivän reissu, josta 17 Japanissa. Sunnuntain paluu on vähän nihkeä, maanantain työpäivä tulee olemaan luultavasti aamuviidestä iltapäiväyhteen -aikataululla ja työnantaja joutuu kärsimään alhaisesta tuottavuudesta.
Beppu olisi Kyuushuun kuuluisempia onsen-alueita, mutta sen sovittaminen ohjelmaan oli jotenkin todella hankalaa, koska junat menivät huonosti ja bussien aikataulut olivat epäinhimillisiä. Vaikka nykyinenkin matkasuunnitelma on siirtymisten suhteen melko kunniahimoinen, kun ei montaa päivää yhdessä kohteessa olla, niin se ei sentään sisällä mitään aamukuudelta nousemisia eikä hotellille yömyöhään saapumisia. Jännitystä reissuun tuo se, että ryokanit on varattu japanilaisten varaussivustojen kautta, ja toisen kanssa piti ihan viestitellä kun kökkö varaussivusto ei antanut varata kahta yötä putkeen.
Asiohin panostaminen luo ikäviä paineita siihen että toivottavasti tämä on nyt sen arvoista. Toivottavasti tämä kuva ei ole photoshoppia ja privaattikylpy oikeasti odottaa meitä.
Kahdelta hengeltä hotelleihin palaa rahaa 2200€ (ryokanit nostavat hintaa todella paljon, mutta sisältävät aamiaisen ja illallisen), junapasseihin 500€, bussiliput 60€, ja tämän lisäksi pitää ostaa vielä lentokentältä kyydit ja paluumatka Yufuin -> Fukuoka eli lähemmäs 3000€ menee välttämättömyyksiin. Tähän päälle syömiset, pääsymaksut yms satasella päivä, lentoliput olivat 1200€, jolloin kahden hengen reissun budjetti on 5000€ plus ostokset. Onneksi näitä on maksettu 9kk aikana. Aikaisemmat reissut on menty huomattavasti pienemmällä budjetilla, mutta hyvän hotellin merkitys on vain kasvanut. Lisäksi pitää ajatella, että parin vuoden päästä en muista maksoinko 200€ vai 300€ ryokan-yöstä, mutta sen varmaan muistan, että siellä oli oma onsen-tynnyri. Japani korottaa ALViaan juuri ikävästi lokakuun alussa, joten sekin tuntuu budjetissa. Mutta toisaalta saapahan enemmän hyötyä tax freestä!
Kielitaito on parantunut huomattavasti viime kerrasta, wanikanissa taso on 27 ja yksi kielioppikirja kahlattu läpi. Ei tällä sinänsä väliä, tuskin tulee alkuasukkaiden kanssa juteltua tälläkään kertaa, mutta ainakin tunnistaa kylttejä. Muita matkavalmisteluja on käydä ostamassa kirpputoreilta pokkareita, joita lukee lennolla/junassa/hotellilla ja heittää roskiin kun on tullut luetuksi. Viime kerralla otimme lenkkarit mukaan ja kokeilimme miten lomalla lenkkeily toimii. Aamupäivän lenkit toimii erittäin hyvin, tulee nähtyä vaikka mitä ja kaloreita poltettua, jolloin myös pääsee nauttimaan japanilaisesta ruokakulttuurista – joka on se ykkössyy Japanin matkailulle – enemmän. Japanissa on myös erittäin turvallista juosta, autot väistävät eikä omakotitaloalueella kukaan tähtäile haulikolla.
Perusmatkavinkit voi tsekkaa täältä.
Ei kommentteja ;___;