Action-leffat ja action-animet
Hesarissa oli mielenkiintoinen essee action-elokuvista, jossa yleensä ilmeisesti hieman korkeampaa kulttuuria harrastava artikkelin kirjoittaja perehtyi toimintaelokuviin. Hänellä oli monia hyviä huomioita action-leffoista, ja mikseipä samat pointit täsmäisi myös japanilaiseen piirrostaideviihteeseen. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006407686.html
Täyteen ahdetut ja kiivastempoiset action-elokuvat tuntuvat kuin epätoivoisesti kaahaavan kohtaus kohtaukselta eteenpäin, etteivät katsojat ehtisi kaksituntisen aikana huomata, että niissä on oikeasti kyse ahdistuneista miehistä. Tämä ahdistus liittyy maskuliinisuuteen, naisiin, sitoutumiseen ja sääntöihin. Ratkiriemukas ulkokuori kätkee sisäänsä maailman, jota käy sääliksi.
Kuvaston laajentamisesta huolimatta action-elokuvat ovat arjen paineista irrallaan olevaa fantasiaa. Ja tämä fantasia on maailma, jossa mies yksin määrää tiensä, eikä siihen puutu työnantaja, naapuri tai oma perhe.
Näinhän se menee, mutta mikä on sopiva vertailukohta animesta? Lähinnä, otetaanko tähän miehille suunnattu seinen vai poikien shounen-action-sarjat? Seinenissä meillä toki on aivan överimaskuliinisia päähenkilöitä kuten Berserkin Guts, mutta hänen elämänsä saa äkkiä ikäviä käänteitä eikä meno ole mitään huoletonta rämistelyä. Shounen-sarjat kuten Narutot, One Piecet ja Fullmetal Alchemistit, jotka kertovat pojista, jotka miehistyvät itse valitsemallaan tiellään, lienevät oikea vertailukohta, koska niissä toimintakohtausten määrä on hyvin säädelty. Toisaalta seinenin ja shounenin raja on veteen piirretty viiva.
Yksi kovimmista äijistä eli Pohjantähden nyrkkihän on itseasiassa shounen-sarja. Hahmon ikä ja madmax-estetiikka antaa toki ymmärtää muuta.
