Shin Sekai Yori

Shin Sekai Yorissa oli parasta sen hyvin mietitty maailma. Huonointa taas pitkät seikkailujaksot, joissa nuoret päähenkilöt joutuivat kiipeliin. Sarja olisi pystynyt myös hyödyntämään kauhuelementtejään paremmin. Jännää oli myös vaihteleva animaatiotyyli, eli muutamissa jaksoissa oli palkattu pilveä pössyttelevää porukkaa hoitamaan homma kotiin. Nämä taidejaksot olivatkin niitä parhaita, jotka tekivät sarjalle tunnelman.

Ei ole uusi idea, että meillä on tulevaisuuden kuva, jossa ihmisillä on psykokineettisiä voimia tai muuten vain on jonkun sortin espereitä. Ja se vasta onkin nähty monta kertaa, että ydinsota tai vastaava tuhoaa maailman ja tarina lähtee x vuotta tämän jälkeen liikkeelle. Shin Sekai Yori toteuttaa nämä molemmat erinomaisella tasolla ja tuntuu hyvin raikkaalta.

1de46e9dce22872cd52759e9f0fa64832a7e9e3c

Tämä onnistuu tieteellisyydellä. Sitä alkaa heti tykkäämään asiasta kun tekijä on perehtynyt asioihin. Ei mitään ”nää sai nää voimat ja sit tuli sota ja nyt sit nää tappelee” vaan on oikeasti mietitty miten siihen nykytilaan on päädytty. Psykokineetikkojen kuriin saaminen on näistä paras. On kokeiltu koulutusta, aivopesua ja ihanien bonobojen rakkausyhteiskuntaa. Bonoboja muuten käsiteltiin huonosti lähinnä vain homopariskunnilla, mutta olen käsittänyt että ryhmäseksi olisi se realistisempi tapa. Mutta helvetisti pisteitä bonobojen mainitsemisesta kuitenkin. Eipä väliä, kuten päähenkilö sanoi, emme ole apinoita. Koodin tunkeminen geeneihin poisti vasta ongelman, että psykokineetikot eivät tappaisi tai ylipäätään käyttäisi voimiaan kanssaihmisiin. Sarjahan pyörii tämän ratkaisun aiheuttamien ongelmien kanssa.

Ogres ja Karmic Demons olivat sarjan parhaita anteja. Tulkitsisin, että ogret ovat psykopaatteja. Kuten oikeiltakin psykopaateilta, ogreilta puuttuu se osa aivoista joka estää ihmisiä tappamasta lajitovereitaan sumeilematta. Lisäksi teoriat siitä miksi ogret tappavat ovat samoja kun millä selitetään psykopaattien käytöstä: aivot tuottavat mielihyvähormooneja epäsosiaalisesta käyttäytymisestä tai psykopaatit kokevat kaiken uhaksi, jolloin heidän pitää iskeä ensin. Pientä ristiriitaa ogreissa oli: olivatko ne järkensä menettäneitä tappokoneita vai järkeviä kuten flunssalääkettä hakeva poika osoitti? Olisi ollut myös todella mielenkiintoista kuulla miten aikaisemmat ogret pysäytettiin.

Karmic Demon -jakso oli sarjan kaunein. Ja varsin loogisesti ajateltu, jos ihmiset pystyvät ajatuksillaan muokkaamaan todellisuutta, niin mikä on alitajunnan rooli. Suurin osa ihmisen ajatuksista on tiedostamattomia. Ei tässä kokonaan sisään menty Freudiin ja käsittely jäi harmillisesti vain pariin jaksoon, mutta erittäin viehättävää menoa kun painajaiset pakenevat tosimaailman puolelle. Tähän kun olisi keskitetty pari jaksoa enemmän ja lisätty kauhua niin ai ai kelpais.

Hyvää eli tieteellisestä uskottavaa oli myös kuinka geneettinen koodaus ei ollut ”älä tapa ihmisiä” vaan ”älä tapa lajitovereita”. Näin kun ihmisen aivot ilmeisesti toimivat. Kun ihmiset tunnistavat kasvoja, tietyt aivojen osat aktivoituvat. Tästä pääteltiin, että ihmisen aivoissa oma alueensa kasvojen tunnistukselle. Mutta tarkempi tarkastelu osoitti, että tuo aivoalue aktivoitui myös esimerkiksi lintubongareiden tunnistaessa lintuja. Eli kyseessä ei ole kasvojentunnistuksen aivoalue vaan alue, joka muokkautuu tunnistamaan asioita, joille altistuu riittävästi. Rottien suunnitelma oli siis pätevä ihmisen aivojen muokkautuvuuden vuoksi.

a7957b7679bfdce02e89e5772860db891837350a

Yksi asia jäi vaivaamaan lasten teurastuksessa. Jos ogreja ei ole kovin montaa historiassa ollut, niin miten potentiaaliset ogret pystytään tunnistamaan riittävän hyvin? Karmic Demoneita on ilmeisesti ollut useampikin eli niitä luultavasti pystytään tunnistamaan, mutta ne eivät muodosta samanlaista uhkaa kunhan ne havaitaan ajoissa. Ilmeisesti kyse olisi tosiaan hätävarjelun liioittelusta eli pelosta, kuten sarjakin antoi ymmärtää. Hienoa miten potentiaalisten uhkien elinimointi oli yksi pääteemoista, mutta tähän pulmaan ei kuitenkaan annettu selkeää vastausta. Ilmeisesti uhkaavat tapaukset teurastetaan myös jatkossa etukäteen. Sekin häiritsi, että voimilla ilmeisesti pystyi parantamaan, mutta sitä ei tehty oikeastaan kertaakaan.

Lisää vaikuttavuutta olisi saatu myös sillä kun olisi näytetty Marian ja Mamorun kohtalo ja heidän lapsensa kasvattamista tarkemmin. Nyt sitten oli neljän jakson loppuhippaleikit ja –taistelut melko tylsästi. Pienellä hiomisella Shin Sekai Yori olisi ollut yksi parhaimpia animeita mitä olen katsonut. Nyt jäi todella hyvä -tasolle. Suosittelen joka tapauksessa vahvasti.

Ennalta-arvattava loppu ei ole mielestäni ongelma. Se tuntuisi olevan ongelma sille katsojatyypille, jonka pitää kokoajan todistella älykkyyttään arvailemalla mitä sarjassa tapahtuu seuraavaksi. Lopun ongelma oli, että siinä vastattiin kaikkiin kysymyksiin ja se oli todella rauhallinen ja tyhjentävä. Pohdittavaksi jäi vain ogrejen ja karmademoneiden kanssa diilaaminen tulevaisuudessa, sekä rottakansan mahdolliset ihmisoikeudet. Tämä on toisaalta hyvä asia, koska avoin loppu aiheuttaa kitinää ja ulinaa kakkoskaudesta. Shin Sekai Yorissa oli siis happy ending, mutta tällainen loppu sopii huonosti muuhun sarjaan, joka oli epätoivoista ja julmaa. Lisäksi lopun jättäminen epävarmaksi ja avoimeksi herättää paljon enemmän ajatuksia.