Animevuosi 2018
Vuonna 2018 kausikatsottuja sarjoja oli 41 kappaletta, joista luokituksen hyvä sai 14 sarjaa ja 25 sarjaa oli keskinkertaisia. 2 huonoa sarjaa jaksoi loppuun asti ja 14 sarjaa tuli jätettyä ensimmäisten jaksojen perusteella kesken. Aika perusvuosi siis määrällisesti, mutta muuten tuntui aika vaisulta, sillä vuoden animea valitessa ei varsinaista tunkua ollut parhaaksi sarjaksi, eivätkä sarjojen jatko-osatkaan mitään mahdottoman hyviä olleet. Mutta jos ajatellaan mikä anime oli sarjana erinomainen kokonaisuudeltaan sekä oli osa isompaa ilmiötä, niin valinta oli loppujen lopuksi helpohko.
Vuoden anime:
Devilman Crybaby oli erittäin hyvä sarja, mutta se oli merkittävä myös siinä mielessä, että se oli Netflix-sarja, eli siis normokauraa. Sarjojen länsimaistaminen voi iskeä joihinkin sarjoihin kovaa, mutta Go Nagain Devilman on ikuisuusteemoja käsittelevä sarja, joka saa vain hyötyä uudesta tulkinnasta. Alkuperäisen mangan lukeminen ja sarjan katsominen on todella hyvä kattaus, jos haluaa ajattelemisen aihetta. Crybaby toimii myös itsenäisenä sarjana erittäin hyvin, tyyli ja ohjaus ovat kohdillaan ja OST on todella mahtavaa settiä. Netflix-animesta voi ollakin siis animen pelastajaksi, mutta tietysti nähtäväksi jää, onnistuuko tämän ihmeen toistaminen. Muuta isoa aaltoa animessa ei ollut nähtävissä, isekai ja idolit jatkoivat voittokulkuaan.
Hyvänä kakkosena taisteli Hanebado!, jossa oli myös kunnianhimoista ja erikoista ohjausta, höystettynä sekä urheilu- että ihmissuhdedraamalla.
Kunniamainintoja voisi antaa huumoritriolle: Pop Team Epic, Grand Blue ja Chuukan Kanriroku Tonegawa, jotka tarjosivat nauruja pitkin vuotta kukin omalla tavallaan.
Animeleffapuolelta maininnan ansaitsee Liz to Aoi Tori, KyoAnin orkesteribändityttöjen sivutarina, joka oli kaunis ja koskettava.
Vuonna 2018 Shounen Jump julkaisi uuden ”Big Threen” eli Naruton, Bleachin ja One Piecen korvaajat. Nämä sarjat ovat Chainsaw Man, Ne0;lation ja Gokutei Higuma. Nähdäkseni ainoastaan Chainsaw Man on näistä sellainen, josta voidaan kuulla vuonna 2019 jotain, mutta silläkään ei ole mitään mahdollisuuksia megasuosioon. Saa nähdä nostavatko Dr. Stonen ja Yakusoku no Neverlandin animeversiot sarjoja cosplaysuosioon, mutta vähän epäilen. Luultavasti jatketaan samoilla vanhoilla Jumpin osalta. Ensi vuonna animensa saa hyvä kamppailulajimanga Kengan Ashua – ja vieläpä Netflixissä – joka on mielenkiinnon kohteena, mutta ei sekään mikään uusi Hajime no Ippo ole.
Anime-elämän ulkopuolella tuli keväällä käytyä neljännen kerran Japanissa. Reissusta sai enemmän irti kun tietää miten hommat toimivat ja jotkut asiat sujuvat rutiinilla eikä energiaa kulu uuden ihmettelyyn. Kielen opiskeluun sai uutta vauhtia kun aloin käyttää Wanikani-nimistä ohjelmaa kanjien opiskeluun. Sen tärkein etu on, että japanin tankkaamisesta on tullut päivittäinen rutiini. Vielä on kuitenkin matkaa mangan lukemiseen kuuriimuilla, mutta ehkä joku päivä.
1 kommentti
Päivitysilmoitukset