Welcome to NHK – Misaki
Luentoni pääpointtina oli, että Welcome to NHK on Misakin tarina ja tarina etenee hänen kauttaan. Kyseessä on Misakin psyykkisen romahtamisen kuvaus. Misaki lukee itseapuoppaita järjettömällä vimmalla ja kokeilee näiden oppeja Satouhun. Animessa tämä menee vähän ohi kun ainoastaan yksi kirja näistä näytetään, mutta Misakilla on aina kassillinen kirjoja mukana. Tarina huipentuu siihen kun Misaki törmää umpikujaan ja päätyy itsemurhaan.
Misakin hahmo on selkeästi se, joka kehittyy tarinan aikana eniten. Myönnettäköön toki että itsekin katsoin animen ensimmäisen kerran Satoun ja Yamazakin näkökulmasta. Mutta viimeistään ranoben luettuani tajusin, kuinka Misakin hahmo oikeasti rakentuu tarinan kuluessa. Katsoin NHK:n uudelleen ja pidin silmällä juuri Misakia. Tämä animen Misaki vastaa hyvin ranoben Misakia, vaikka häntä on muutettu jonkin verran. Mangan Misaki ei vastaa juurikaan ranoben Misakia, koska mangassa Misaki häärää esimerkiksi toisenkin hikkyn kimpussa ja käy koulussa.
Mangan Misaki menee lisäksi pieleen siinä, että hän käyttää lyhythihaisia asuja. Animessa on muistettu pitää Misakilla pitkähihaisia asusteita. Misakihan ei voi käyttää käsivarret paljastavia asuja, koska kädet ovat täynnä tupakan polttamia arpia. Misakin isäpuoli on käyttänyt Misakia tuhkakuppina oikein kunnolla. Mangassa annetaan ymmärtää että kyseessä olisi vain yksittäistapaus. Mangassa Misaki saa kuitenkin oikein kunnolla turpaan, katso kuva alla. Animessa on epämääräisiä flashbackeja kohoavista nyrkeistä ja palavista tupakeista. Misaki on hyvin pelokas hahmo, eikä hän itse asiassa liiku missään muualla kuin pimeässä puistossa yöaikaan tai tätinsä tai setänsä pakottamana ovia kiertelemässä tai töissä. Se ei ole Satou kuka uskaltaa lähteä leffaan Misakin kanssa vaan Misaki kuka uskaltaa lähteä Satoun kanssa leffan.
Misaki ei animessa puhu kenellekään ilman änkyttämistä ja jäätymistä, paitsi tietysti Satoulle. Ranobessa esitelty uskonnollinen yhteisö on tärkeä, sillä kukaan ei puhu hänelle siellä. Myös sekään ei animessa ole täysin selvää ettei Misaki käy koulussa. Mutta yksi viesti on täysin varma: Misakilla ei ole mitään sosiaalisia suhteita. Sarjassa tulee hyvin esille kuinka Misaki pystyy puhumaan vain Satoulle, koska tämä on huonompi kuin Misaki. Yhteisössä tulee kolikon toinen kääntöpuoli esille: Misaki ei pysty puhumaan kellekään, koska nämä ovat parempia ihmisiä kuin Misaki. Eräs pohdinnan aihe voisi olla, miksei auttavainen ja suvaitsevainen uskontoyhteisö auta Misakia. Onko Misaki liian rikkinäinen heille vai onko yhteisön tavoitteena aivan joku muu kuin ihmisten auttaminen.
Ranoben pahin sensurointi ei ole huumeet vaan Misakin setä ja täti. Sedästä on tehty suorastaan hyvis, kuka nappaa Satousta kiinni ja pyytää häntä pelastamaan Misakin. Ranobessa Satou itse marssii miehekkäästi sedän luokse kysymään missä sairaalassa Misaki on. Ja sairaalalla ei todellakaan ole mikään täti huolehtimassa Misakista. Ranoben setä on enemmänkin kiinnostunut bisneksistään, jotka sujuvat huonosti laman takia. Sedän kaupassa Misaki luultavasti kokee itsensä syypääksi lamaankin ja tuntee olevansa vastuussa huonosti tuottavista bisneksistä. Täti on keskittynyt tekemään itselleen asemaa uskonnollisessa yhteisössä. Heillä on jonkun sortin pistesysteemi ja Misakia mukana raahaamalla täti saa lisää pisteitä eli Misaki ei ole alkukohtauksessa mitenkään omasta mielenkiinnostaan ovia kiertämässä. Eniten pisteitä tulee kun pitää yhteisön tilaisuudessa esitelmän, ja täti pakottaa vapisevan Misakin esiintymään. Tästä suhteesta tulee vielä enemmän mieleen hyväksikäyttö ja Misaki tuntee itsensä arvottomaksi, koska ei ole tädilleen tarpeeksi hyödyllinen, hän ei tuota tarpeeksi pisteitä. Ei setää ja tätiä sinänsä pahoiksi kuvata, mutta ei myöskään kovin suurta ymmärrystä ja empatiaa Misakille antavaksi. Selvää ainakin on, että kotoa Misaki ei saa tukea, mikä ajaa hänet Satoun luo.
Mikä loppujen lopuksi saa Misakin tukeutumaan Satouhun? Selvin selitysti on tietysti se, että Satou paljastuu hikikomoriksi ja huonommaksi ihmiseksi kuin Misaki. Mutta tämä selitys on vähän liian yksinkertainen. Misaki olisi voinut etsiä kenestä tahansa ihmisestä jonkun huonon ominaisuuden ja julistautua tätä kautta paremmaksi ihmiseksi. Merkittävin tekijä löytyy mielestäni tästä Satoun lauseesta: ”Desides, if prayers could fix being a hikikomori, no one would suffer like that, right?”. Kuten myöhemmin sarjassa selviää, Misaki on pohtinut paljon sitä dilemmaa miksi kärsimystä on. Epäilemättä hän on myös rukoilemista kokeillut. Olisin sillä kannalla, että Misaki näkee Satoussa kohtalotoverin, joka ei pysty parantumaan yrityksistä huolimatta ja joka on myös kohdannut toiveajattelun rajat.
Misakilla on tyypilliset masennusoireet: hän syyttää itseään, kokee olevansa taakka muille ihmisille, hän on arvoton. Näillä samoilla sanoilla hän kutsuu Satouta, mutta kuten viimeistään lopussa paljastuu, Misaki on tarkoittanut tietysti itseään. Jos termistöä halutaan käyttää, niin tämähän olisi projektio eli omat huonot piirteet sijoitetaan muihin ihmisiin. Projektion perimmäinen tavoite on luultavasti se, että vaikka toiseen ihmiseen sijoittaa kaikki nuo huonot ominaisuudet, ihminen säilyy silti hengissä. Eli kun Misaki sijoittaa Satouhun kaikki epätoivotut huonot ominaisuutensa, hän testaa pystyykö Satou kestämään nämä ominaisuudet. Jos Satou tästä selviää, niin Misaki voi ajatella, että myös hänkin voi kestää arvottomana ihmisenä olemisen.
Helpompi selitys tulee kuitenkin jos tarkastelemme Misakin toimintaa altruismi coping-keinon kautta. Defensimekanismin ja coping-keinon ero on se, että defenssimekanismi on tiedostomaton eli Misaki ei itse tajua mitä hän tekee. Coping-keino on melko tietoinen käyttäytymismallin valinta. Altruismi on muiden auttamista itsensä uhraamalla. Omat ongelmat siirretään syrjään keskittymällä muiden ongelmiin, jolloin omien ongelmien kohtaamiselta välttyy. Tämä on kuitenkin positiivinen coping-keino, koska muut coping-keinot kuten alkoholi eivät kaikille kovin positiivisia ole. Altruismissa on etuna se, että muut voivat vastavuoroisesti auttaa auttajaa, mikäli tahtoo ihmisen hyvyyteen uskoa. Muita auttaessa on myös mahdollisuuksia kehittyä itse ja voi olla, että omat ongelmat ratkeavat itsekseen/jonkun muun toimesta tai menevät ohi. Altruismilla pystyy myös luomaan sen voimaa antavan mielikuvan, että on tarvittu eli ihminen, jolla on arvoa jollekin. Misaki haluaa olla arvokas ja tarvittu Satoulle ja hänen romahduksensa alkaa kun hän tajuaa, ettei Satou itse asiassa tarvitse Misakia. Animessa tätä on erityisesti alleviivattu kissan avulla, jota Misaki ruokkii. Misaki on niin pohjalla, että hänelle riittää että on edes eläin, joka tarvitsee häntä. Kissan kuolema yhdessä Satoun kieltäytymisen kanssa riistävät Misakilta tämän altruismin-coping keinon, mikä ajaa hänet itsemurhaan.
Misakin kuitenkin onnistuu pelastua kun Satou uhrautuu hänen puolestaan. Misaki sitoo elämänsä täysin Satoun varaan ja tämä sopimus antaa hänelle voimia jatkaa. En tiedä miksi tätä pitäisi kutsua. Misaki ei voi tappaa itseään, koska silloin Satoukin tappaisi itsensä. Hän ei kuitenkaan tapaa Satouta eikä heillä ole mitään suhdetta tai kontaktia tämän epätavanomaisen sopimuksen lisäksi. Misaki kuitenkin jaksaa tämän ajatuksen voimalla eteenpäin, eikä siitä koidu myöskään Satoulle haittaa, joten kyseessä lienee varsin onnistunut sopimus.
Ei kommentteja ;___;