Cowboy Bebob ja Muumit eivät ole animea II

Ensimmäinen blogaus aiheesta ei mielestäni ollut erityisen provosoivasti kirjoitettu lukuun ottamatta raflaavaa otsikkoa, jonka merkitys olisi selvinnyt jos blogauksen olisi rauhassa lukenut. Lopussa oli tapaus siitä millaiseen tilaan asiat voivat päätyä. Jokainen tulkitsi omalla tavallaan. Luokittelut ovat arkaluontoinen asia, koska jostain kumman syystä ne nähdään heti arvokysymyksinä. Että joku luokka olisi parempi kuin toinen. Tieteessä asioiden luokittelu on normaalia, koska asioita on hankala ymmärtää muuten.

Blogauksen tarkoitus oli toki herättää keskustelua, ja siihen tarvitaan yleensä vähän iskevämpää settiä. On myös erittäin hankalaa selittää asioita kun ei tiedä kohderyhmän käsityksiä, mutta edeltävän blogauksien perusteella käytyjen keskustelujen perusteella osaan nyt toivottavasti selittää asian paremmin. Sisältö on kuitenkin sama. Asia lienee parasta hahmottaa kuplamallilla. Tästä ajatuksesta joudun antamaan krediitit edesmenneelle kollegalleni Madulle. Kuplien koot eivät perustu tarkkoihin lukuihin vaan ovat valistuneita arvioita.

Kuvassa 1 on isoimpana kuplana, yläkäsitteenä, kaikki animaatio. Anime eli japanissa tuotettu animaatio on yksi kupla tämän sisällä. Tämä kuva on tärkeä yleiskuvan hahmotuksen kannalta. Animeharrastajille on itsestäänselvää, että anime on juuri Japanissa tuotetun animaation kupla. Tämä koskee kuitenkin vain animeharrastajia ja muutamia valaistuneita ulkopuolisia. Valtaosa ihmisistä ei tee eroa animen ja piirrettyjen välille. Heille piirretyt ovat piirrettyjä, he näkevät vain tuon ison kuplan. Valmistusmaalla ei ole väliä. Mummolle ja vanhemmille pitää selittää, etteivät nämä mitään piirrettyjä ole vaan animea. Jos vertailu auttaa hahmottamaan asiaa, niin otetaan esimerkiksi punaviini. Sellaiselle joka ei juo viiniä on ihan sama mistä maasta viini on. Valmistusmaa on myös ihan sama niille ketkä haluavat vain vetää päänsä täyteen. Normaalikuluttajalla on suosikkiviinimaa ja/tai -alue. Ja sitten on asiantuntijataso jossa viinitilat tiedetään nimeltä. Asiantuntijalta saa pitkän säälinsekaisen katseen jos tokaisee ”jotai ranskalaista tää kai on”.

Kuvassa 2 on se tärkeä asia. Anime sisältää tietysti lastensarjat, länkkäriviihteet ja wanhan animen. Lastensarjat ja länkkäriviihde risteävät animen kanssa. Jenkkiläiset vanhahomot eivät ole animenharrastajia, koska he eivät ole tuolta omasta kuplastaan poistuneet muun animen puolelle. He ovat luultavasti scifiharrastajia. Vastaavasti myös ensimmäisen ja toisen sukupolven animenharrastajat ovat voineet juuttua omaan kuplaansa. Punaisella värjätty on ”oikeaa”, ”puhdasta” ja ”aitoa” animea. En kuitenkaan käyttäisi noita termejä, koska niissä on vahva arvolataus. Tämä alue on kuitenkin se mihin minä yritän syventyä, se on animen ydin. Toiset perehtyvät eri asioihin. Elokuvaharrastajat katsovat anime-elokuvia olematta silti animeharrastajia. Blogaukset ja keskustelut noista risteävistä alueista voivat olla hyvinkin mielenkiintoisia, eli esimerkiksi keskustelu länsimaisen viihdeharrastajan ja animeharrastajan välillä.

Tämä kuitenkin edellyttää sen, että molemmat osapuolet hahmottavat että Cowboy Bebop on kumpaakin, eikä edusta toisen koko kuplaa vaan hyvin pientä osaa siitä. Tämä on se ongelma ja syy miksi haukuin jenkkiläisiä vanhahomoja. He ovat juuttuneet täysin tuonne omaan pieneen kuplaansa, josta käsin vihaavat kaikkea muuta animea. He ovat sitä porukkaa joka puhuu oikeasta animesta. En tiedä miten jotkut onnistuivat edeltävästä blogauksesta tulkitsemaan, että vihaisin näitä risteäviä alueita. Cowboy Bebop on kelpo sarja ja olen Pokemonin parissa viettänyt lapsuuteni niin kuin monet muutkin. Tykkään myös vanhasta animesta hyvin paljon. Jopa niin paljon että toisen sukupolven scifisarja Legend of the Galatic Heroes on yksi suosikkianimeistani. Redlinekin on ulkoasultaan erittäin näyttävä niin kuin Hollywood-leffat yleensä ovat.

”Oikea harrastaminen” nousi palautteessa esille. En käsitellyt oikeaa harrastamista. Pointti oli että jos olet scifi- tai lastensarjojen harrastaja niin kutsu itseäsi sellaiseksi. Kyseiset sarjat ovat vain pieni osa animekuplaa eikä niiden perusteella kannata kommentoida koko kuplaa. Kuplan ydintä ja samalla se isoin pala ovat uusimmat sarjat, ja minulle mielenkiintoisin osa, sillä tykkään seurata niiden kehitystä. Tämä on myös se osa mistä animesta on kyse nykyisin, sillä esimerkikiksi puhtaita scifisarjoja ei yksinkertaisesti enää ole kun pikkutytöt ovat vallanneet avaruudenkin. Myös länkkärisarjakokeilut ovat jääneet taakse. Lohen siskokset ovat keskittyneet muihin osiin kuten wanhaan animeen ja seiyuu-juttuihin, eikä se heistä tee huonompia harrastajia, vaikka valitettavasti tällainen käsitys on ilmeisesti liikkeellä. Jos oikeasta harrastamisesta puhutaan, niin mielestäni tärkeintä on omistautuminen asialle. Ja Lohet eivät todellakaan harrasta pinnallisesti. Toki korvien auki pitäminen myös uusille seiyuu-lahjakkuuksille olisi positiivista.

Tähän loppuun tulisi vielä kuva 3, mutta sitä on lähes mahdoton piirtää, koska siinä oli niin paljon risteäviä alueita. Tarkemmassa tasossa tulisivat esille animen eri alalajit eli shoujo, shounen, fujoshit, mechat, sentou bishoujot, sentait, haaremit, ecchit, draamat, romanssi, yuri, sports, musiikki, psykologinen, slice of lifet, Iyashikei, kauhu, scifi, toiminta, sengoku, Noitamina, Kyoani, 4girls1club, vai miten haluakaan määritellä. Näitä kuplia on valtavasti ja ne risteävät todella paljon. Blogin lukijoilla lienee käsitystä mitkä näistä kuplista ovat lähellä sydäntäni. Muille kuplille yritän olla mahdollisimman avoimin mielin ja olla niistä hiljaa, koska en niistä tiedä. Toisin sanoen yritän olla olematta jumittumatta omaan pöytääni, vaikka siellä niin mukavaa ja turvallista onkin, mutta yritän silti olla huutelematta vieraisiin pöytiin.