Neon Genesis Evangelion

On hyvä sen takia että se on tosi deep? Enkä nyt tarkoita vain sitä, että jaksojen nimissä ja musiikissa viitataan Freudiin. Deep maineen sarja on saanut sen takia, että siinä ei kerrota kaikkea vaan itse pitää vähän ajatella, etsiä tietoa ja päätellä. Se ei aliarvioi katsojaa, toisin sanoen se on älykäs sarja. ”Rakensi genren uudelleen” argumentti on aika turha, sillä varmaan aika harva suomalainen on ollut kova gundam fani 80-luvulta asti. Päinvastoin, NGE lienee monelle ollut niitä ensimmäisiä animeita. NGE tappelee parhaan animen sijasta listallani yhdessä Great Teacher Onizukan kanssa. GTO on listalla takia, että se tarjoaa erilaisen näkökulman opettajiin tai koulumaailmaan yleensä, mutta erityisesti että siinä hahmot(oppilaat) ja heidän kehityksensä on parasta ikinä, huumoria unohtamatta. NGE on listalla sen takia, että se on inhimillinen anime, joka iskee tiedostomattomaan.

Shinji ei ole perinteinen päähenkilö, vaikka onkin ensi katsomalla se perusvässykkä, sukupuoleton olento niin kuin tässä joskus kerroinkin animen päähenkilöistä. Viimeistään Asukan koomarunkkauskohtauksessa tämän pitäisi olla selvää, että kyseessä on tosiaan mieshahmo, jolla on ihan oikeasti seksuaalivietti olemassa. Vieläpä melko sairas sellainen. Tai siis sairasko? Ei koomassa olevalle runkkaaminen ole mikään sairaus tai rikos, mutta silti tämä kohtaus iskee ja lienee niitä muistetuimpia kohtauksia. Kannattaa illalla, kun ei saa unta miettiä, että miksi.

”Hedgehog’s dilemma” mitä sarjassa hehkutettaan ei ole mitään deeppiä shittiä vaan täysin peruskamaa. Se on pikemminkin filosofiaa kuin psykologiaa, enkä tiedä miksi Freudin nimi on vedetty tähän niin vahvasti. Siilin ongelma on kuitenkin sellainen, mihin jokainen pystyy samastumaan ja ymmärtämään. Mutta jos tämän takia hehkuttaa sarjaa psykologisesti älykkääksi, niin kyseessä lienee se pelätty lukiofilosofi. Sillä ei sinänsä ole väliä onko ilmiö yksinkertainen vai monimutkainen kunhan se vain toteutetaan oikein. Ja NGE:ssä ne on toteutettu oikein. Shinji on hyvin inhimillinen hahmo ja siksi me sille niin vitusti ragetaanki. Hänen käytökseksensä on ymmärrettävää. Kertaakaan ei ole tule WHY U NO RUB KURONEKO FEET eli ei herää kysymys ”miksi” vaan pikemminkin käsky tai mielikuva miten pitäisi toimia. Kaikki me oikeastaan tiedämme miksi Shinji vässyköi. Hänen vässyköintinsä ei kuitenkaan johda flagin(ihana termi) ohittamiseen kuten haaremi- ja romanssisarjoissa vaan siihen, että kaikki hänelle läheiset ihmiset kärsivät. Tilanteet eivät ole siis mitään /sopo/ ”hei koulussa on vitun hot muija, mitä teen, pitäiskö jutella sille?” tasoa.

On totta, että Shinjin äiti kuolee hänen ollessaan 4 vuotias ja tämän jälkeen hänen isänsä hylkää hänet ja keskittyy sen vaimon henkiin herättämiseen. Shinji elää jonkun sedän luona. Deepiä? Ei tästä pysty päättelemään mitään. Mitään tarkkaa ei kuvailla, joten kaikki on pelkkää arvailua. Monet muut animet hoitavat tämän paljon paremmin. Kyseessä onkin rankkaa yksinkertaistamista. Se sen sijaa on deeppiä että äidin sielu asuu EVA unitissa ja että EVA:n ohjaamo kuvataan kohtuna. Mutta lol en jaksa tästä kirjoittaa. Pitäisi ehkä, koska TANG on vähän niiku koko sarjan ydin, mutta en itse silloin jonnena tätä tajunnut vielä niin täydentävästi. Tai ehkä tietysti alitajuisesti, mutta adfadf. En pidä tätä kuitenkaan kovin ratkaisevana elementtinä, miksi NGE rankataan hyväksi. Henkilöt kuitenkin tekevät sarjan ja heidän syvällisyytensä on keskeistä.

Rei ei ole oikea henkilö. Hän on ideaali. Ja siksihän me hänestä tykätään. ”Stoalaisuus” on melko kovaa kamaa. Ja sitten se alkaa murenemaan vai paranemaan? Uusia leffoja odotellessa. Freud-sensei tykkää myös siitä, että Shinji on rakastunut Reihin. Hitto, tämähän onkin melko deeppiä shittiä, varsinkin kun Rei tuhoaa Gendon silmälasit. Ei myöskään vaadi kovinkaan paljoa liittää Reitä ns. kuolleen äidin käsitteeseen, mutta tämä ei ole välttämättä tarkoitettu viittaus. Sama ilmiöitä voi kuvata oli se sitten Greenin, Freudin tai ihan itse keksimä. Tämähän on vain minun tulkintani. Anno itse selittää Rein suosiota tällä:

Anno understands the Japanese national attraction to characters like Rei as the product of a stunted imaginative landscape borne of Japan’s defeat in the Second World War.”

Tämä on melko typerää, ottaen huomioon Rei-hahmojen suuren suosion myös muualla. Jätkä luultavasti trollaa.

Asuka. Täydellinen. Jumalainen. Kiihkeä. Voimakas. Naisellinen.  Saksa on kaunis kieli. Paitsi että on mieleltään sekaisin. Ja ennen kaikkea, hän on rakastunut toiseen mieheen. Kuinka nautittavaa se onkaan seurata kuinka ylimielinen Asuka putoaa jalustaltaan ja osoittaa tunteita Shinjia kohtaan. Kuinka mindrape kohtaus avaa aivan toisenlaisen näkökulman häneen, samoin kun Kaji torjuu hänet tai kun häviää enkeleille.  Ja sanottamakin selvää, Freud-sensei myhäilee tyytyväisenä kun Shinjin kiinnostus siirtyy Reistä Asukaan. Muutekin Rei-Asuka setti on hyvinkin kiehtovaa. Vastakkaiset väriteemat; kuinka Rei on kuu, Asuka on aurinko. Tällaiset vastakkainasettelut ovat sitä parhainta settiä psykologisesti. Asuka itsessään on hyvin mielenkiintoinen hahmo, joka iskee lujaa. Hän on tosiaan ylimielinen, egoisti ja kiusaa muita. Deepisti hän projisioi lapsuuden traumojaan muihin. Toisaalta hän myös 14-vuotias maisteri ja paras EVA-pilotti, joten hänellä on sinällään syytä olla ylimielinen. Hänen identiteettinsä rakentuu kokonaan olemaan vain pätevä eva-pilotti, ja tämä identiteetti tuhoutuu. Ja jippii, kun hän yhdistyy ”äitinsä” kanssa, hänestä tulee pätevin EVA-pilotti ikinä. Mielestäni Asuka ei sitenkään ole deep hahmo itsessään vaan Shinjin kautta eli Asuka kuvastaa vaativaa ylimielisyyttä, joka joutuu kohtaamaan todellisuuden. Ja näinkin itsekeskeinen Asuka toimii vastakohtana Reille, joka ei välitä itsestään yhtään. Voi lisätä taas siihen iltamietintälistaan, mitä se kertoo sinusta jos tykkäsit enemmän Asukasta kuin Reistä?

Misato. Anno kuvaa häntä näin:

”Misato lives life so lightly as to barely allow the possibility of a human touch. She protects herself by having surface level relationships, and running away”.

Mielestäni hänellä on melko syvällisesti suhteet kahteen nuoruuden toveriinsa. Hänellä on myös melkoisen vastuullinen työ. Hän ottaa myös melkoisesti kontaktia pariin teiniin. Lisäksi on outoa, että hänen traumansa eli ainoa selviytyjä, on se kerros mihin hän ei halua muita ihmisiä päästää. Sehän ei ole kuin kaikkien tiedossa jo ennestään. Hän käyttää muka seksiä pakokeinonaan, vaikka harrastaa sitä vain Kajin kanssa, josta hän välittää syvästi. Hän juo myös ”hirveitä” määriä alkoholia. Trauma on ilmeisesti syyllisyys siitä, että hän vihasi isäänsä, joka kuitenkin pelasti hänet. Eli meillä on ristiriitaisia tunteita isää kohtaa? TASUKETE FREUD-SENSEI. Puhumattomuus jakso lapsuudessa on outo eikä sovi mihinkään, mutta kai sillä viitataan tunteiden käsittelyyn. Misato on sarjan ”normaalein” hahmo. Ja siksi se onkin niin parasta, että häntä kuvataan hyvin syvällisenä hahmona.

Muissakin hahmoissa löytyy deeppiä puolta kuten Ritsukossa, joka joutuu hyväksikäytetyksi kuten äitinsä. Gendo itsessään on se perinteinen miehen malli, joka ei pysty käsittelemään tunteitaan ja pääsemään surunsa yli. Kaworu ei ole oma hahmonsa vaan osa Shinjiä samaan tapaan kuin myös Rei ja Asuka ovat. Miten jotkut voivat edes sortua sellaiseen tulkintaa, että kun kaksi tyyppiä hengaileen aamupäivän niin heidän välilleen muodostuu sellainen side, että toisen tappaminen olisi jotenkin vaikeaa?

Olen paska googlaa tai sitten en vain löytänyt mitään oikeasti deeppiä psykoanalyysiin pohjaavaa tulkintaa Neon Genesis Evangelionista. Kaikki keskittyvät lähinnä poimimaan termistöä jaksojen nimistä ja musiikista.  Parit tulkinnat sentään löytyi, mutta höpötys Shinjin ja hänen isänsä Oidipus-suhteesta on melko heikkoa yhdistelyä, koska kyseessä on erilainen viha. Superego-ego-id liittäminen Shinji-Asuka-Rei on kanssa melko heikosti perusteltavista. Rei-EVA-kohtu hommaa ei avata ainakaan alan termistöllä. Jungiin on kanssa viitattu ja siitä löytyykin jonkun sepustamaan settiä. Tuosta ketjusta myös näkee sen perinteisen reaktion: ylianalyysiä, Anno ei ole nero.

Neon Genesis Evangelion ei ole deep. Se on deepimpi kuin luulet. Ja vaikka et olisi Freudiasi lukenut, niin se iskee alitajuisesti. Miksi kaikki eivät sitten tee NGE kaltaisia animeita? Kannattaa perehtyä Anno-senseihin. Varsinkin tähän wikipedia tietoon:

”Anno became disenchanted with the Japanese ”otaku” lifestyle, considering it a form of forced autism.”

Tämä on myös se seikka, miksi Madoka ja NGE usein mainitaan yhdessä: molemmat tahtovat vahingoittaa katsojaa. Kirjoitin, että animesta tykätään sen positiivisten puolien takia. NGE ei todellakaan ole tätä kategoriaa. Ja silti se on lempparianimeni, joka johdatti minut syvemmälle animen maailmaan. Kolikon kaksi puolta tai jotain?

Ei mutta ihan rehellisesti: koska NGE on todistetusti käyttää juutalaista symboliikkaa ja psykoanalyysiä lähteenään, miten sarjaa voisi ymmärtää näihin perehtymättä? ”Ne on mukana vain sen takia että ne näyttää hyvältä” on toki ihan kelpo selitys, mutta liittynee siihen että Anno ei vaan jaksannut alkaa selostamaan yhteyksiä. Nuo yllä lainaamani kohdat kuulostavat tosiaan oudoilta. Vaikea uskoa, että se mies ei olisi psykoanalyysiin perehtynyt. BTW, leffojen nimet, jossa siis (not) on lisänä nimessä: Freudin potilas ”Rottamies” lisäsi rukouksiinsa älä sanan, esim. ”Jumala (älä) suojele häntä.” NGE on muutenkin täynnä dualismia, joka oli siis myös Freudin mieleen. Freud-sensei ei kuitenkaan nähdäkseni ollut mukana ohjaamassa NGE:tä, koska silloin olisimme saaneet nauttia enemmän seksuaalispainotteisesta menosta. Kristillinen symboliikka saattaa olla mukana vain näyttämässä hyvältä, mutta en tähän aihealueeseen ole perehtynyt, että pystyisin sitä kommentoimaan. Mutta vaikka uskontoteema olisikin mukana vain näyttämässä hyvältä, ei se tarkoita että myös psykoanalyysi olisi mukana sen takia.

Lähteet:

http://wiki.evageeks.org/References_to_Psychology_in_Neon_Genesis_Evangelion

http://neon-genesis-evangelion2.info/psycho.html

http://www.animenewsnetwork.com/feature/2002-06-11