Animevuosi 2017

Sarjoja tuli katsottua 45, joista 14 hyviä, 26 keskitasoa ja 5 huonoja. 8 sarjaa ei selvinnyt ensimmäisiä jaksoja pidemmälle. Katsottuja sarjoja kertyi 10 enemmän kuin viime vuonna, mikä on aikamoinen määrä, sillä tuli katsottua tavalliseen tapaan myös uusiksi sarjoja, kuten Marimite ja LoGHin parikymmentä viimeistä jaksoa (olikin yli vuoden projekti),katsastettua ysäriltä esim Martian ”You get to burning” Successor Nadesico sekä katsottua Re:Zeron kaltaisia mahtavia sarjoja, joita jostain syystä ei tullut nostettua aikoinaan kausikatsomislistalle. Hyviksi sarjoiksi listasin kuitenkin saman verran kuin viime vuonnakin ja viime vuonna tuli dropattua kaksi kertaa enemmän sarjoja, joten asia selittynee sillä eniten sillä, että jaksoin katsoa keskinkertaisia sarjoja enemmän loppuun.

Tänä vuonna vuoden parhaan sarjan titteli oli kahden kauppa ja valinta oli silti helpohko. Molemmissa on kiehtova maailma ja mukaansa tempaava juoni höystettynä upealla musiikilla ja taustoilla. Vaikka Mitty ja Nanachi ovatkin parhaita, niin Made in Abyssin päähenkilöt ovat valitettavasti kaukana melkein mistä tahansa jalokivityttöjen parivaljakosta. Toisin sanoen, kun otetaan huomioon sarjan koko hahmokaarti, niin vuoden anime on tietysti:

Houseki no Kuni

Sarja tekee myös historiaa olemalla kaunis ja näyttävä 3D-anime, mikä ei ole helppo homma, kun muut 3D-animet ovat olleet kaukana kauniista mitä tulee hahmojen ilmeisiin.

Muita nostoja menneeltä vuodelta:

Made in Abyss

Olisi huonompana vuonna voittanut vuoden animen tittelin, mutta nyt tämä ghiblimäinen seikkailu, joka menee pahasti pieleen, joutuu tyytymään kakkossijaan. Sarjat, joissa katsojaa johdatetaan näin taidokkaasti, ovat harvassa.

Kemono Friends

Sarja kiteyttää kawaiin ja tanoshiin ja ylipäätään osoittaa animeharrastuksen luonteen: mikä tahansa sarja voi olla hitti.

Seiren

Kerrankin äijien romanssihaaremia mitä kehtaa mainostaa hyväksi eikä vain turhanpäiväiseksi toiminnalla/ecchillä ratsastavaksi nollaviihteeksi.

Gundam Tekketsu no Orphans

Veriorvot päättyivät tämän vuoden puolella ja varmistui, että kyseessä on paras Gundam sarja ikinä, mutta on tämä ilman gundameitakin hieno ja traaginen toiminta-anime.

3gatsu no Lion

Ensimmäisen kauden päätös ja toisen kauden aloitus ajoittui tälle vuodelle, joten mainitaan tässä yhteydessä tämä loistava useiden ihmisten koskettava kasvutarina.

Myös animeleffat Kimi no Na wa ja Koe no Katachi pitänee tässä yhteydessä mainita. Koe no Katachi ei käyttänyt elokuvaversiossaan kaikkea potentiaaliaan, mutta silti se oli kelpo leffa. Kimi no Na waa kuvaa varmaa parhaiten sana upea, ja olisi varmaan parhaimmissa animeleffoissa jos jaksaisin sellaista listaa tehdä.

Mangapuolella olen nauttinut suuresti Goblin Slayerista. Shounen-puolella Dr. Stone on ollut mukava uusin tuttavuus, mutta jos olen näissä vuosiblogauksissa yleensä mainostanut Shokugeki no Souman ja Boku no Hero Academian kaltaisia sarjoja, niin sellainen megahitti ei todellakaan ole kyseessä. Yakusoku no Neverlandista voi tulla jotain, jos se saa onnistuneen animeadaptaation, mutta tämäkin on enemmän henkilökohtainen toive kuin hyvä ennuste.