Kevät 2023 Alku
Uudet
- Jigokuraku
- Tengoku Daimakyou
- Oshi no Ko
- Skip to Loafer
Jatkokaudet
- Gundam Suisei no Majo
- Kaguya-sama
- Kono subarashii Sekai ni Bakuen wo!
- Kimetsu no Yaiba
- Ousama Ranking
Mangana tutut
- Mashle
Moni todella kova sarja sai jatkokautensa nyt keväällä, mutta eniten olen odottanut Gundamia. Kaguya-sama ei olisi jatkokautta enää tarvinnut, mielestäni homma saatiin taputeltua. Samoin Konosubassa on rahastuksen makua, mutta entä sitten, kyllä näitä katsoo. Ousama Rankingistakin on paha sanoa, onko tämä alkuperäisen sarjan mainostusta vai oikeasti tarinaan ja hahmoihin jotain lisää tuovaa. Kimetsu no Yaiban tämänkertainen tarinakaari oli se mistä pidin vähiten sarjassa.
Mashle on suosikkini Shounen Jumpin uusista toimintasarjoista, joten en uskalla vilkaista animea. Mangassa tarinakin lähestyy loppupuolta ja on mennyt pitkittämisen puolelle.
Oshi no Ko on kauden mielenkiintoisin sarja 1h 20min avausjaksollaan, joka ei jätä kylmäksi. Idolibisneksen raa’asta maailmasta kertominen ei ole mitään uutta eikä erityisen mielenkiintoista, mutta Oshi no Kon lähestymistapa aiheeseen on vähintään omaperäinen. Saa nähdä, mikä tulee meno jatkossa olemaan, mutta sarjasta voi ainakin suositella ensimmäistä jaksoa, koska kyseessä on oikeastaan elokuva, ja sarjan katsomisen voi jättää siihen.
Tengoku Daimakyou on aika perinteinen postapokalyptinen sarja, jossa ei ole vielä selvinnyt, millä tavalla ihmiset ovat tällä kertaa maapallon tuhonneet. Ihan mukavaa katsottavaa, ehkä sen takia että sarjassa ei ole saarnaavaa otetta “ihmiset pahoja ja ahneita”-narratiivilla vaan positiivinen ote.
Jigokurakusta tuli jotenkin mieleen Vagabond ja vastaavat väkivaltaiset miekanheiluttelusarjat, joiden opetuksena on, että kovin miekanheiluttelija on se, kuka ei heiluta miekkaa. Jigokurakussa on tätä elämän syrjäpuolta ja kärsimystä, mutta toisaalta sarja on laitettu outoon fantasiakehykseen. Tykkään myös päähenkilöparista, vaikka aika suoraviivaisia heidän motiivinsa ovat, mutta tämän voi kuitata sillä, että he ovat kohtalonsa orjia. Merkittävät riskit on kuitenkin siihen, että sarja hukkaan suuntansa ja menee oudoksi.
Skip to Loafer ei jaksanut innostaa paperilla: maalaistyttö muuttaa isolle kirkolle, jossa koulun suosituin poika alkaa kiusoittelemaan häntä. Noh, suosituin poika ei hahmona ole vielä hirveästi tietenkään mitään tehnyt, päähenkilötyttö on perus mokaileva ja nolo shoujotyttö, mutta kuitenkin sympaattisesti. Eniten tykästyin siihen, että sarjassa esiteltiin sivuhahmot heti alkuunsa, eikä jakson 5 kohdalla, kun päähenkilön parisuhde on edennyt niin hyvin, että tarinaa pitää saada pitkitettyä sivupoluilla.
Ei kommentteja ;___;